Tietää ainakin minkälainen vuosi on tulossa

Meillä tämä aamu alko aivan tavalliseen tapaan. Samu herätteli meitä 8 jälkeen ja yhdeksän maissa käytin koirat aamu lenkillä. Lenkin jälkeen Hohto alkoi kumminkin voimaan pahoin. Se makoili levottomana nuoleskellen huuliaan ja oksensi eiliset ruuat pihalle. Eihän yhdestä kerrasta kannata huolestua. Mutta meni hetki ja toiset oksennukset, tällä kertaa valkoista vaahtoa. Tämän jälkeen koira lopetti jaloillaan liikkumisen ja makasi vaan apeana.
Itelle tuli tietty paniikki. Ja vaistomaisesti kokeilin mahaa joka oli pinkeä ja turvonnut. Hienoa, mahalaukun kiertymäkö tolla koiralla on?
Ei muuta kuin päivystykseen soitto. Onhan näiden aina pakko osua pyhille. Päivystys suuntautuu Viikkiin johon on tunnin ajomatka. Onneksi kumminkin mies löysi päivystyksen Espoosta johon matkaa vaan puolisen tuntia. Joka tuntui kyllä ikuisuudelta ite ajaen, sairas koira takapenkillä.
Vastaanotossa Hohto oli aivan poissaoleva. Se vaan makasi eikä reagoinnut mihinkään. Kertasin lääkärille eilisen ja tämän päivän. Kuinka oltiin käyty koirapuistossa jossa Hohto oli leikkinyt KEPILLÄ ja kirmannut Haadeksen kanssa.

Sitten käytiin pelloilla. Jossa muuten Hadeksen panta hajosi. Alkuun en ite edes tajunnut mutta Haades kun tajusi niin johan läks :D siellä se juoksenteli keskelle peltoa Hohtoa vaanimaan. Onneks tuli valenameilla takasin ja sain hihnaan. Eihän niitä nameja silloin taskussa ole kun niitä tarvitsis.

Läkärikin tutki jo heti ekaksi mahalaukun mutta mainitsi sitten ettei se ole kiertymässä vaan vika on jossakin muussa. Huhuh helpotus! Hohto laitettiin tiputukseen, otettiin verikoe ja valmisteltiin röntgeniin. Pääsimpä ite auttamaan kuvauksissa. Kyllä on se viitta (lyijysuojapuku)on  painava! Mutta kuvista ei löytynyt syytä Hohdon kohtaukselle. Seuraavaks ultrattiin. Tässä vaiheessa Hohto oli jo hieman pirteämpi ja yritti karkuun :D ultrassa näkyi lääkärin mukaan jotakin omituista oikean munuaisen kohdalla. Muuta ei löytynyt.
Lääkäri halusi pitää Hohtoa pari tuntia tiputuksessa ja ajelin kotiin sillä välin. Se että odottaa sitä pahinta mahdollista soittoa. Onneksi sitä ei tullut ja hain koira kotiin.
Hohto oli varsin pirteä häkissään. Tietty suurilla lääkemäärillä mutta kävelikin itse. Lääkäri oli tehnyt seuraavia löytöjä. Eli oikeassa munuaisessa jotain epämääräistä, vasen munuainen turvonnut samoin perna. Punasolut vähäisiä josta johtuen anemia.
Hoidoksi antibiootti kuuri ja lepoa 2 päivää tarkkailun alla. Toivottavasti ei tuu mitään kohtausta enään ja päästään takaisin normi elämään. Tällä hetkellä koira syö ja kerjää rapsutuksia mutta tietty voi tulla viellä jotakin.....