Kotkassa, kastraatio ja etsijäkoira treenejä

Blogi on viettänyt nyt kahden viikon hiljaiseloa joten aika taas katsastaa mitä me tässä välissä ollaan tehty.

Me saatiin siis puhelu tuossa joku aika sitten et tarvetta ois Kotkan suunnille koira- ja talovahdille kahdeksi kuukaudeksi (koirana n.8 kuinen sp narttu). Täällä Knummella kun istuskelee suurimmaks osaks neljän seinän sisällä ni ajatus ei tuntunut yhtään hullummalta joten lupauduin lähtemään sinne sit koirien ja pojan kans.

Alkuun Haades oli niin kaveria tuon nartun kanssa kun verkon läpi haistelivat ja koirat sit päästettiin aidan samalle puolelle. Haadekselle tuli päälle joku jahtimoodi päälle ja jahtasi aika rajulla meiningillä tätä narttua joten päätettiin ettei koirat keskenään sitten leiki. Mutta koska kaikki kiva kielletään niin keksivät sit omat leikit. Narttu läpsi tassulla tai nousi verkolle ja Haades näytteli hammasrivistöä ja komenteli tomeralla äänellä. Sitten juostiin aitausta ympäri. (Nartulla siis pihan keskellä viellä oma pienempi aitaus)
Hohto suurimmaksi osaksi vaan makoili vaikka olisi jälleen kerran saannut juosta minkä jaksaa.

Suurin uutinen varmaankin reissulta on Hohdon kiveskasvaimen poisto.
kun ripulista ei meinannut tulla loppua edes lääkkeillä varasin sille lääkäristä tarkastus ajan. Kumminkin ripuli päätti sitten edellisenä iltana hieman hellittää ja aamullakin oli aika kovalla jo ulosteet. Käytiin kumminkin näyttäytymässä ja saatiin varattua samalla leikkausaika 15.12.

Eli tiistaina käytiin sitten kastraatiossa ja kiveskasvaimen poistossa Anjalan eläinlääkäriasemalla. Aamulla ennen aikaa käytiin tiukat keskustelut Hohdon kans ettei varman kupsahda siihen pöydälle ja hengissä sieltä sen pois haen :D
Leikkaus oli sujunut hyvin mutta vaikeamman kautta. Lääkäri vaan koiraa hakiessa naurahteli et onneks ei oltu paikan päällä kun viillosta oli pitkin seiniä lentäny kaaressa mädät ja nesteet. Jonka takia pidempi antibioottikuuri. Kasvaimesta otetut palat lähtivät jatkotutkimuksiin että onko hyvän- vai pahanlaatuinen kasvain. Hohto oli sitä mieltä ettei aio lähteä mihinkään kun väsy ja saikin huoneen poikki sitä raahata kunnes jaksoi sen verta nousta ja kävellä et päästiin autolle :D
Kastraatio ja kasvaimen poisto 232e ja kun lähettivät viellä näytepalaset eteen päin niin hintaa tuli lisää 71e. Me ollaan tuolla useinkin käyty milloin mitäkin tekemäs ja kiva kun "tutut" lääkärit hoitavat näitä elukoita. Lisäksi Kotkassa on varmaan 200e halvemmat hinnat kun täällä pk-seudun lähellä. Mutta onni on veronpalautukset joilla pystyi tämänkin kustantamaan.

Toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Jo tiistaina oltiin hyppimäs sohvalle ja kauhee nälkä tuntu koiral olevan koko aika. Pissojakin teki jo illasta. Seuraavana päivänä käveli jo reippaammin ja ulosti ymym.
Haades on tötteröstä ihan ihmeissään ja vahtaa kumpaakin päätä tiiviimmin et mitä sulle veikka on tapahtunu :D

Käytiin me tekees parit jäljetkin Haadekselle. Onneks auto käytössä et pääs sieltä korvesta liikkumaan eikä kerkee niin pitkiä taukoja tulemaan. Ja jos etsijäkoirat ei kiinnosta niin saa hypätä yli, lopussa jonkun näköisiä pakkaskuvia ;)
Punainen = maalikoira
Sininen = Haades

Jälki 1 km kulmilla ja kaarteilla. Ensimmäinen harha luultavasti vanhaa hajua kun maalikoira oli useasti kävellyt jäljen vasemmalla puolella johon Haades sitten tietty halusi. Palautusta kulmalle josta sitten lähti hyvin oikeeseen suuntaan. Toisessa kohtaan tultiin joihinkin pippaloihin :D hirvee ryysis ihmisiä, käryttäviä autoja. Ja Haadeksella muutenkin on ollut jännät paikat aukiolla. Noh, hetken harhailtiin kunnes päästiin taas jäljelle. Isoin koukku tuli kun seuraaja ei huomannut et meidän olisi kuulunut kääntyä vasemmalle. Haades sinne osoitti mutta koska oli ns. Väärä reitti niin käytiin kieppasees pidemmän kautta. Hyvin kumminkin Haades itse haki takasin jäljen päälle ja löydettiin maalikoirakko.

Jälki 1 km, kulmilla ja kaarteilla.
Jäljellä ei muuta kuin oli menossa polkua eteen päin vaikka maalikoira oli kaartanut oikealle. Takaa sitten hihkaistiin et suostuiskohan koska koira kääntymään kun menny jo reippaasti ohi. Hieman sitten otti Haades vissiin nokkiinsa korjauksesta ja alko pelleilee jokases risteykses. Maalikoira kumminkin löytyi melko nopeaa.

Ja nyt niitä kuvia :) jotka tietenkin bloggeri heitti miten sattuu enkä jaksa tabletilla korjailla kuvien paikkoja.

Totisena

Hoitokoiralle juttelua

Huskypoika sairastaa

Ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia niitä ihania ihmisiä jotka tsemppauksia  ja jaksamisviestejä laittelivat facebookissa. Ihanaa et ihmiset elää myötätunnossa vaikka eivät minua saati koiria tunne eivätkä ole nähneet kuin netin syövereissä, KIITOS!

Eli siis kyse on Hohdosta.

Noin nelisen viikkoa sitten alkoi tulemaan milloin mitäkin oireita. Joinain päivinä se oksenteli valkoista vaahtoa, toisena päivänä taas kokonaiset ruoka-annokset sekä halusi jokaisella lenkillä mussuttaa heinää. Aina kun heinää oli saannut syödä tarpeeksi, olo näytti menevän ohi ja oli taas "normaali". Ajattelin kyseessä olevan vaan närästystä tms. enkä sen kummemmin asiaan kiinnittänyt huomiota.

Sitten alkoi menemään ripulille. Ei siis heti ollut vettä vaan uloste rupesi löystymään pikku hiljaa Alkuun tietty mietti et onko ruokaan tullut joitain muutoksia tai olisiko se syönnyt jotain sopimatonta (oli saannut mm. puristeluita). Ruoka kumminkin on pysynyt sisällöltään samana eikä Hohdolla ole ulkona tapana syödä mitään ilman lupaa. Kotihoidolla sitten yritin alkuun parantaa ripulia tehobacktilla sekä inupecktilla. Ei mitään vaikutusta ja uloste vaan löysty entistä enemmän päivien aikana. 

Koira apea ja väsynyt. Söi kumminkin ihan hyvin, oksentelu loppui mutta koira vaan laihtui ja oli. Lenkin jälkeen meni suoraan nukkumaan. Jaksoi kumminkin aina välillä leikkiä possulla mutta nekin leikki hetken olivat pari minuuttia ja sit ei enää kiinnostanut/jaksanut.

Pari päivää näytti jo vihreää valoa kunnes rupesi jälleen ulosteet tulemaan ihan vetenä ja Hohto rupesi kävelemään sekä seisomaan ihan kasassa. Kokeilin mahan seutua et aristaako. Ei reagoinnut. Hieman nivusia kohti, ei mitään mutta kun kokeili ihan kiveksien vierestä niin vinkaisi. Totta tosiaan toinen kiveksistä selkeästi turvonnut/isompi. 

Tietty ekaksi kiveskasvain tuli mieleen. Maanantaina käytiin sitten ellillä vahvistamassa asia. Kyllä täällä kiveskasvain on :'(

Leikattavaksi päästään vasta kun saadaan ripuli kuriin. Myös veriarvot olivat aivan sekaisin miten miltäkin osalta. Keskiviikkona saatiin haimasta puhtaat tulokset mutta koska ripuli ei ole helpottanut saatiin pari viikkoa lisää antibioottia sekä suolistokipulääkettä. Ruuaksi jauhelihaa, riisiä ja raejuustoa sekä vitamiini geeliä. 

Yleisvoinniltaan hieman reippaampi mutta edelleen apea sekä kipeän oloinen sekä ruoka tulee ripulina ulos. 

Hieman hermostuttaa odotella et rupevatko nuo lääkkeet vaikuttamaan ollenkaan ja selviääkö koira leikkauspöydälle asti mutta päivä kerrallaan ja mahdollisimman positiivisin mielin eteen päin. Viikon, kahden päästä käytävä ottattamassa uudestaan verikokeet ja katsottava onko ne parantuneet ollenkaan.

                           ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Harrastuksiin.

Haadeksen kanssa on kikkarointi eli vetäminen hieman jäännyt tauolle. Siskon sohvan takia (=Kotkan reissu, edellinen postaus) omat polvet ovat täysin rikki edelleen ja rappusissa sekä ylämäissä tulee sellaiset tuskat etten oo viittinyt edes kokeilla kuinka kestävät kikkarilla tasapainoittelun -.-
Ei siinä, tuntuu et tuo koira käyttäytyy paaaaljon paremmin kun on saannut vähemmän liikuntaa :D

Mutta käytiin me tiistaina harrastelemas etsijäkoirailua tuossa pusikon toisella puolella. Tuli kyllä tarpeeseen ja sai pariksi tunniksi muutakin mietittävää.

Oon kyllä ihan super yllättynyt tuon rakkimuksen käytöksest noissa treeneissä. Se kun normisti hihna lenkeillä vetää ja pomppii jos vastaan tulee koiria mutta kun odoteltiin muiden suorituksia parkkipaikalla niin Haades keskitty vain ja ainoastaan nameihin silloin kun ohi sattui koira kävelemään. Otettiin sit häiriöllä seuruuta, eteen tuloa ja (hihnalla) paikkaa kauempana.
Eikä se oo moksiskaan treeniseuralaisista. Kattoo vaan et jaaha tollasta sakkia tänään ja oli et naminaminami.

Olin pyytänyt meille vanhennettua (reilu 30 min) jälkeä ja kun meidän jälkeä lähdettiin vanhentamaan niin tehtiin maalikoira jälki etsintä valmiille koiralle. Haades innoissaan taas maalissa odotellen etsi nappuja mättäältä. Kunnon ruokaeläin :D

"Tuleeks sielt joku?"

Mutta meidän jäli oli tälläinen. Eli jäljen pituus 650-700 m, taajamassa (asfaltti pohja) vanhennettu reilu 30 min, sisältäen kulmia ja kaarteita.
Punainen =maalikoiran kulku
Sininen = Haadeksen kulku

Otettiin ensimmäistä kertaa haju esineestä joka oli maalikoiran panta. Alkuun hieman hämmästeli ja vaan pörräs ympärillä sekä kävi katsastaas seuraajat. Annoin uudestaan hajua ja sit lähti jäljelle niin lujaa et ihan kuin olisivat vasta kävelleet siinnä.
Ensimmäinen kulma käytiin tarkistamassa oikealle ja pakko oli käydä tervehtimäs kahta miestä jotka siinä kulmassa seisoivat. Pikkusuoralla halusi mennä taloille mutta jatkoi aika hyvin matkaa. Loppu matkan vaan veti hrjaa vauhtia eikä edes yrittänyt eksyä pihoille joita oli oikealla reunalla. Viimeisellä suoralla heti kulman jälkeen Haades päätti repästä kunnon vauhdit ja ajattelin et lukko pettää liinasta. (Siinä kun on sellainen pikku koirille tehty pistoolilukko)
Haki kumminkin ennen maalia sijaistoimintoja ja rupesi ruusunmarjoja ettimään puskaasta. Taas kun uskallus riitti niin oli menossa ihan maalikoiraan päin jos en ois pysäyttäny. Jähmetty, käänty katsomaan ja voi sitä riemua kun tajus et nyt saa extra hyvää joka olikin tällä kertaa HHC:n kalkkuna-riisi makkaraa! 

On se kyllä niin mahtavaa katsoa siellä liinan toisessa päässä kuinka innoissaan koira on tästä(kin) harrastuksesta! Sille kun tulee työmoodi päälle niin se ei muuhun keskitykkään kuin ainoastaan ja vain siihen tekemiseen :) 

(Kuinka moni muuten katsoo tuota kuvaa saati on kiinnostunut näistä etsijäkoira höpinöistä? 
Saako jälkien kulusta selvää vai onko liian hankalasti selitetty?)

                                           ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kuva- ja kysymyshaaste

Meidät haastettiin jälleen kahteen haasteeseen ja ajattelin ne kirjoittaa vain tälläiseen yhteen postaukseen. Mutta kiitos Suden Huudon blogille näistä haasteista! :)

1. Kuvahaaste

Ohjeet:

1. Valitse neljä kuvaa jotka kuvaavat parhaiten sanoja:

Luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen ja todellisuus

2. Näiden kuvien jälkeen valitse yksi vapaa valintainen kuva ja sitä kuvaava sana

3. Haasta kuvahaasteeseen viisi blogia joiden kirjoittajalla on oma koira 

Luottamus

Todellisuus

Onnistuminen

Epäonnistuminen

Jostain kumman syystä tää heittää aina kuvat sekasin enkä jaksa niitä oikeaan järjestykseen ruveta säätämään tabletin kanssa.

Ja sitte se vapaa valintainen kuva ja sana...... 

Onnellisuus

               ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

2. Kysymyshaaste

1. Miksi aloitit koirabloggaamisen? Mikä siinä on parasta ja mikä huonointa?

- Ehkä alkuun se vaan oli niin mielenkiintoisen kuulloista et jee, vitsi vois tehdä koiralle oman blogin kun muillakin on. Kun nyt sitten lukee vanhaa blogia niin tekstin sisältö on kyllä sen mukaista :D
 Mutta tämä uusi blogi tauon jälkeen on aloitettu sen takia että toimii lähinnä itselle päiväkirjana meidän tekemisistä. Käyn usein lukemassa vanhoja juttuja parinkin vuoden takaa koska aika kultaa muistot.
Huonointa ehkä on ettei lukijoita oikein tunnu löytyvän saati kiinnostavan ja postauksetkin tuntuu vaan junnaavan samanlaisina (no joo, päiväkirjana treeneille ni ei voi oikein muutakaan kirjoitella :D )

2. Millä perusteella valitsit itsellesi juuri sen koiran tai koirat, mitä sinulla nyt on?

- Ensimmäinen, eli Hohto tuli hieman vahingossa. Haaveilin jo useampana vuonna koirasta ja kun tuli eteen husky niin rotutietoa kirjoista ja netistä ja kauhee vinkuminen porukoilta koiraan. Kunnes äiti sitten ilmoitti kylälle saapuneen kaksi huskyn pentua ja toinen niistä olisi myytävänä. Kukahan se heti tietty oven taakse kirmas? :D 

Tähän väliin tuli siskolle seropi (bortsu×sp) Dingo ja toiselle siskolle hoffi Moona.

Kunnes sit taas nousi huskykuume ja rotukaveri oli saatava. Tietoon tuli kaverin kautta mahdollinen yhdistelmä hyvistä vanhemmista ja saman tien yhteyttä kasvattajaan. Jolloin tuli Haades. 

Jostain kumman syystä huskyjen välinpitämätön luonne vaan kiinnostaa. Mikäs sen mukavampaa kun ettei tarvi koko aika varoa koiraa selän takana tai käskemällä käskeä toiseen huoneeseen pois pörräämästä. Tosin vois ne enemmän käskyjä ottaa vastaan mutta mikään koira saati ihminen ole täydellinen. Mutta sitten taas hauskoja elukoita et kun haluavat tehdä niin sit tehdään vaikka ja mitä oikein innokkaasti :D 

3. Jos sinun tulisi ottaa alle 10 kg painava koirarotu niin mikä se olisi ja miksi?

-hehe, jotenkin menin ihan lukkoon kun tän kysymyksen näin. Missään vaiheessa edes miettinyt mitään 20 kg pienempää (Hohto poikkeus) mutta jos olisi ihan pakko niin Shiba tai Alaskan Klee kai (meneeköhän paino alle 10 kg?)
 Miksi? Pikkukoirista ovat eniten omaan silmään noin niin kuin ulkonäöllisesti. 

4. Mitä mieltä olet pentutehtailusta?

-Sairasta toimintaa (yllätys,yllätys) Haluiskohan nämä ihmiset itse ahtautua pieniin häkkeihin, asua omassa paskassaan ja pulautella pentuja liukuhihnana? Empä usko.

5. Aiotko tai oletko jollain teollasi tai päätökselläsi pyrkinyt toimimaan pentutehtailua vastaan? Miten?

- Adresseja allekirjoittanut ja jakanut facebookissa useita ilmoituksia pentutehtailusta ja sen haitoista. Suomessa vaan on niin surkeat toimet tehtailun pysäyttämiseen (eläinsuojelu, virkavalta). Laittaisivat vuosiksi vaikka vankilaan ja mojovat sakot sekä eläinpitokiellon koko elämän ajaksi.

6. Minkä rotuisen koiran haluaisit? Miksi?

- Jo vanha haave oisi amerikanakita koska niissä on vaan sitä jotain. Itsenäisiä mutta myös hyvin läheisiä omaan ihmiseen. Ehkä hieman samaa luonnetta kuin huskyssa. Mutta uusin oisi nyt harrastuspuolelle malinois tai aussie. Toisaalta en sit tiedä onko ne mulle liian energisiä ja ohjaajasidonnaisia :D

7. Mikä asia sinua ärsyttää eniten muissa koiranomistajissa? Miksi?

- Oleminen maailman napana ja se ettei viitsitä ottaa huomioon muita koirien ulkoiluttajia. Ihmiset jotka jäävät sen pikku räksyn kans vaan jummaamaan ja antavat koiran laulaa pitkällä hihnalla keskellä tietä. Etenkin hankalaa itselleen ohittaa kun rattaat ja vetävä, 30 kg koira pomppii kahdella jalalla vieressä.

Ihmiset jotka ovat sitä mieltä et heidän sesse voi kulkea ilman hihnaa ja aiheuttaa kuumotusta et milloin se koira vaan napsahtaa ja on kimpussa.
Näistä jo pitäisi erikseen tehdä oma postaus kun onhan noita tuolla enemmänkin.
Mistä sitä tietää kuinka ärsyttävänä minua ja huskyja tuolla pidetään mutta kohtelias ainakin yritän omalta osaltani olla.

8. Mikä on parasta toisissa koirabloggaajissa? Entäpä mikä sinua ärsyttää eniten toisissa koirabloggaajissa?

- Henkilökohtaisesti en kyllä kovin montaa blogin kirjoittajaa tunne joten hieman huono vastata tähän. Mutta ehkä parasta että kirjoittaja viitsii tuoda julki kirjoituksissaan koiran parhaat ja huonot puolet, onnistumiset ja epäonnistumiset eikä vain hehkuta niitä onnistumisia. 

9. Mikä on ollut pahinta mitä olet kokenut koirasi kanssa? Entä parasta?

- Pahimmat ovat varmaankin olleet karkureissut kun ei ikinä tiedä tuleeko koira enää takaisin. Luojan kiitos tässä kämpässä koirat pysyneet sisällä mutta vanhemmilla asuessa lähes päivittäin oli ovi auki ja koirat karussa kun tuli töistä kotiin. Jokainen onneksi palasi ilman vammoja takaisin mutta aina oli tunne et mitä jos.......

Parasta on ollut kaikkina päivinä onnistumiset niin harrastuksissa kuin arkielämässä. Ja etenkin kun huomaa jonain päivänä et koira onkin oppinut jotain, se saa hymyn kyllä nousemaan korviin asti :)

10. Mitä mieltä olet koiranäyttelyistä? Niin virallisista kuin match showsta?

- kuka käy ja kuka ei. Näillä luurangoilla se on melkein ajanhukkaa ja rahan tuhlausta mutta pääseepä tutustumaan uusiin ihmisiin ja näkemään koiria. Mätsäreissä tullut käytyä enemmän etenkin kun Kotkassa niitä oli aina kävelymatkan päässä. Täällä niitä on ollut huonommin ja kun ei autoakaan enää ole. 

11. Mitä tekisit toisin koirasi tai koiriesi kanssa?

- Hohdon kohdalla oisi varmaankin pitänyt enemmän panostaa vetojuttuihin ja leikkimiseen. Haadeksella panostusta sosiaallistumiseen ja varmaan aikaisemmin jo se olisi pitänyt kastroida. 

Toisaalta virheistä oppii ja ehkä sen uuden, tulevaisuuden koiran kanssa ei tee samoja virheitä (ainakaan kahdesti)

Huurrekuonojen viikkokatsaus

Kuten aikaisemmassa postauksessa mainitsin käytiin viikon reissu Kotkassa sukulaisten ja kavereiden luonna. 

Kuinka ollakkaan koko viikon melkein satoi vettä eikä suunnitelmat menneet niin kuin piti koirien kuvauksia ajatellen. 

Mutta keskiviikkona käytiin Haadeksen kanssa etsijäkoirien treeniringissä tekemässä jälleen taajamajälki. (Ei varmaan tarvitse mainita et koko 3,5 tuntisen vaan satoi aivan koko ajan)

Jäljen pituus n. 500 metriä, sisältäen kulmia ja kaarteita. Maaston vaihdosta hiekalta asfaltille

Jälki siis lähti suorana. Haades hajun oton jälkeen hieman haahuili kunnes muistin sille sanoa et etsi jolloin lähti etenemään. (Ei lähde ilman erillistä etsi-käskyä) Hieman riistaviettiä nostatti talon pihalla oleva pupu joka tietty ei jäännyt paikalleen vaan pinkasi karkuun. Hämilläni olin kun karjasin Haadekselle JÄTÄ-käskyn ja se oikeesti jätti sen ja etti takaisin jäljen päälle :D

Joen reunalla Haades hakeutui melkein uimaan asti kunnes tuli tarkistamaan hajua ja etti kaikki soutuveneen aluset tarkasti. 

Toisessa kulmassa hakeutui talon pihalle mutta kävi vain nopeasti tarkastamassa mihin suuntaan jälki jatkuu. Seuraavassa risteyksessä käytiin oikealla ja edessä jälleen tekemässä tarkastukset ja jatkettiin vasemmalle. 

Viimeisessä risteyksessä maalikoira näkyi jo vasemmalla mutta Haades rupesi tekemään sijaistoimintoja eikä edennyt suoraan maaliin. Selvästi lopetti kunnon jäljestämisen, haisteli pusikoita ja merkkaili. Kun sitten hetken siinä seisottiin niin lähti kohti maalia melko vauhdikkaasti. Melkein meni jopa iholle asti ennen kun tajusi pysähtyä ja jäädä tuijottamaan=ilmaista. 

Saatiin otettua käyttöön Hurtalta voitetut DAZZLE VALJAAT. Kokeilussa näytti hieman että olisivat jäänneet liikaa kainaloon mutta pientä vetoa kun sai niin hyvin asettuivat ja tuntuivat olevan mieluisat koiran päällä. 

Ei kun pääsinhän kuvailemaan koiria puistoon eräs aamu. Ei muuta kuin tavarat nopeasti kasaan ja ulos! Ja koska jostain kumman syystä en saannut taas asetuksia pelaamaan yks yhteen niin koirien liikkeet meni ihan suttusiks tai jotain muuta saissea. Nää on nyt sit tälläisiä Haadeksen silmä ja nenä kuvia.

Päästiin me sitten tostaina ottamaan siskon sammarista ja hoffista seisotuskuvat sekä poppoo potretin sekä yhteiskuvaa minusta, koirista ja muksusta.

Liinan oli tarkoitus jäädä näkymättömäksi mutta katras ei meinannu paikoillaan pysyä joten valui koko aika näkyville :D 

Ja Haadeksen tyylikäs seisotus (ikää 3,9 vuotta)

Ensimmäistä jälkeä taajamassa

Tämä onkin tälläinen parin tekemispäivän postaus kun isäntä ollut viikon sairaalassa niin on jäännyt vetotreenit tauolle....

Mutta eilen, lauantaina käytiin siis viikon tauon jälkeen Haadeksen kanssa kikkaroimassa 5 km lenkki. Haadeksella, yllätys yllätys, virtaa kuin pienessä kylässä joten menokin oli sen mukaista. Keskittyminen jälleen aivan loistava ja päästiin menemään ilman muita koiria koko matkan. 

Mukaan mahtui yksi juomatauko ja kaksi Haadeksen mielestä pakollista pissataukoa. Saatiin taas parilla sadasosa sekunnilla parannettua meidän aikaa kyseisellä lenkillä ja tehtiin myös uusi pohja-aika :D

Etsijäkoirissa aloiteltiin tänään (sunnuntaina) treeniringissä. Sää oli mitä parhain! Jäljelle ja hajuille ehkä mutta ei meille ohjaajille. 3,5 h tuli oltua ulkona ja koko tuon ajan vaan satoi enemmän tai vähän vähemmän. Mutta siksihän meitä koiraihmisiä hulluiksi kutsutaan kun treenaavat säässä kuin säässä ;)

Haadeksen kanssa mentiin alkuun maalikoiriksi jo pidemmän aikaa treenanneelle. Eli päästiin kävelemään Kirkkonummen keskustassa jälki. Maalipaikkana oli Citymarketin parkkis jossa otettiin sit hieman seuruu pätkiä, sivulle tuloa ja etittiin nameja nurmikolta. Pitäis kyllä oikeasti alkaa tsemppaamaan itteään et lähtis johonkin missä häiriöitä harjoittaa paikalla oloa sekä seuruuta. Hyvin ja innoissaan se niitä teki, ei siinä mitään mut kun ainoat seuruut ja paikat ovat olleet kotona olkkarissa :D

Mutta meidän ensimmäinen jälki kulki n.500 metriä keskustan vierestä/keskustassa. (Kirkkonummen keskustahan ei ole mikään iso) piirtelin hienoa kuvaa meidän reitistä jos jotakin kiinnostaa reitin kulku :)

PUNAINEN REITTI = MAALIKOIRAN KULKU

SININEN REITTI = HAADEKSEN KULKU

1) jo heti parin metrin jälkeen Haades päätti vetästä oikealle rappusia ales. Se pyöri rappusien alla jonkun aikaa ja kovasti olisi halunnut jatkaa matkaa siintä suoraa johonkin. Kun sitten kohdille tuli koira niin Haades palautti itsensä nopeasti takaisin jäljelle.

2) Roskiskatoksien välistä oli vissiin haju päässyt "valumaan" talojen sisäpihalle jossa taas pyörittiin hetki. Haades ei itseään osannut palauttaa enään takaisin oikealle jäljelle kun haju pyöri loukussa joten hieman piti avittaa oikeaan suuntaan ja antaa uudestaan haju.

3) jonkun aikaa taas vaan pörräs ympäriinsä. Kävi välillä haistelemas seuraajat ja taas seikkaili omiaan. Löysi kumminkin jäljelle ilman apua. 

4 & 5) tarkistus reittejä. Nelosella kävi nopeasti tarkistamassa jatkuuko oikealle vai vasemmalle. Ennen 5 jokainen läpi menevä lovi käytiin seiniä pitkin tarkistamassa. Alue oli kourumainen eli koulun muuria toisella puolella jälkeä joten pienikin tuulen vire varmasti työnsi hieman hajua loviin. 

6) Pari metriä ennen kohtaa Haades rupesi vetämään ihan älyttömästi. Arvelin että maali on lähellä joten pyrkii luo. Mutta sitten teki stopin kuin seinään ja tuli lähelle pyörimään. Hetken seisoskeltiin siinä eikä Haades edennyt. Maalia en nähnyt mutta seuraajat kysyivät miten on aikaisemmin ilmaissut ja voisiko mahdollisesti jo ilmaista. Sitten näin kumpareen takana maalikoiran ohjaajan ja totta tosiaan Haades oli luultavasti jo koirakon haistanut ja ilmaisi et siellä ne nyt on! Mutta koska koira itsessään ei ollut näkyvissä niin pyysin Haadesta etsimään lähemmäs. Ei meinannut millään enää jatkaa mutta lähti kumminkin kiertämällä etenemään kohti koirakkoa.

7) Näytti alkuun et Haades olisi lähdössä jo koko alueelta pois kunnes käänty nopesti maalikoiraan päin ja ilmaisi jähmettymällä.

Jälki meni kuullemma tosi hyvin ekaksi taajama jäljeksi mutta enenmmän pitäisi nyt harjoitella aukioita joissa Haades oli hieman hämmentynyt ja rauhaton. 

Seuraava jälki mennäänkin tekemään Kotkan maastoihin 18 päivä kun "muutamme" viikoksi siskon luo :)

Alkeiskurssin loppukoe!

Huh, välillä tuntuu ettei oikein mitään oo tapahtunut mutta nyt taas kun katsastaa viime viikkoa niin löytyy jotain kirjoiteltavaa :) postaus sisältää videoita ja puhelimella napsittuja kuvia.

Keskiviikkona (28.10) käytiin ajamassa Siljan, Kinan ja Jenin kans 5 km lenkki. Koska jo päivisinkin on alkanut olemaan vilpoisempia ilmoja niin vetolenkit on kivempi käydä valoisammalla ajalla kun ei tarvi otsalampun valossa tihrustella eteensä. Mutta se tietää muita ihmisiä ja koiria niin tulee hieman enemmän ylimääräisiä pysähdyksiä. 

Perjantaina (30.10) käytiin Siljan ja Jenin kanssa vetämäs 4 km. Ja todellakin oli huono aika. Reitti kulki koulun ohi josta koululaiset juuri pääsivät kotiin ja siellä mentiin sit niiden seassa :D uteliaita katseita ja paljon puheen sorinaa koirat aiheuttivat, onhan se varmaan joillekkin uusi ja hämmentävä näky. Lenkkiä ei nyt trackerille tullut mutta videota löytyy :)

Lauantaina (31.10) oli viellä pakko käydä Haadeksen kanssa vetämässä koska seuraavana päivänä olisi jälki. Ajattelin et tulisi sellainen helppo löntystely pätkä mut mitä viellä. Saatiin varmaan meidän ennätys aika ja siis Haades veti koko matkan. Normaalisti kun kahtena peräkkäisenä päivinä ollaan vetämässä käyty niin Haades on keksinyt kaikkea muuta "kivaa" mut nyt keskitty vaan menemiseen!  

Sunnuntaina (1.11) käytiin Haadeksen kans tekemässä viimeinen jälki ennen kurssin loppukoetta. Jälki oli n. 30 min vanhentunut, 500 metriä sisältäen kulmia ja mutkia. 

Lähti hyvin ja jäljesti reippaasti mutta kesken jäljen sai jonkun ihme hepulin ja rupesi pyörimään ympyrää liinan mitan verran. Kouluttajan sanoin -"kuin vasikan oisi ekaa kertaa päästänyt laitumelle!" 

Otettiin sitten rauhoittuminen eli koira sivulle ja hetken ihan vaan olemista. Käskyllä uudestaan etsimään ja pysyi hyvin jäljen päällä ja maalikoirakko löytyi nopeasti. Ilmaisu oli erittäin selkeä jähmettyminen.

Maanantai (2.11) olikin sitten Etsijäkoiraliiton alkeiskurssin loppukoe! 

Koko päivän mietti vain tuota edellisen jäljen pörräämistä. 

Loppukoe tulisi olemaan pituudeltaan n.400 metriä, vähintään 30 min vanhentunut ja sai sisältää kulmia ja kaarteita MUTTA jälki tehtiin täysin sokkona eli sitä ei oltu merkattu mitenkään vaan kouluttajat näyttivät et tästä johonkin suuntaan.  Kouluttajat siis tiesivät miten jälki kulkisi mutta ite piti vain luottaa koiraansa et se maalin löytäisi. 

Ei muuta kuin koira valmiiksi, haju ja jäljelle. Hieman hankaloitti asiaa kun joutui otsalampun valossa seuraamaan koiran tekemistä ja maastoa ettei kävele puita päin. Haadeksella oli vauhti päällä ja pari kertaa tuli tunne et nyt se kyllä jahtaa jotain muuta kuin etsittävää koiraa :D otin siis varmuudella stoppia kunnes Haades katto taakse et tästä se kyllä on menny. Puron ylityksessä kävi oikealla ja sitten vasemmalla tarkistamassa ja annoin uudestaan hajua. 

Jossain vaiheessa (kts.kuva alhaalla) tuli eteen istumaan. Katsoin ympärille olettaen et maali olisi näkyvissä (taisi saada hajun maalista koska oli n.10-20 metrin päässä) mutta kun en ketään nähnyt niin käskin etenemään. Haades lähti jälleen ja kävi jostain kumman syystä heittääs tuollaisen kolmion ennen kuin meni kohti maalikoirakkoa. Tuolla kolmion "päässä" näkyikin jo heijastimet maalista mutta koska ne olivat viellä melko kaukana eikä Haades ilmaisut viellä niin annoin Haadeksen mennä lähemmäs. (En kyllä ole varma loppuko jälki jo kolmion kärkeen vai tuohon "finnish" kohtaan mut siellä se maali kumminkin oli :D "

Maalissa kouluttaja totesi koiran menneen koko aika tiiviisti jäljen päällä eikä Sport trackerissa meinan näkyä ollenkaan eroja paitsi tuossa kolmiossa. 

Maalikoirana oli arka ja pelokas tiibetinterrieri josta varmaan johtui tuo Haadeksen voimakas, aikainen ilmaisu ja kiertäminen?

mutta siis loppukoe HYVÄKSYTTY ja me jatkamme treenaamista treeniringeissä :)  

Ja kun piti edustuskuva ottaa valmistumisesta ni päätti Haades sit moiskauttaa pusun :D