Huskypoika sairastaa

Ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia niitä ihania ihmisiä jotka tsemppauksia  ja jaksamisviestejä laittelivat facebookissa. Ihanaa et ihmiset elää myötätunnossa vaikka eivät minua saati koiria tunne eivätkä ole nähneet kuin netin syövereissä, KIITOS!

Eli siis kyse on Hohdosta.

Noin nelisen viikkoa sitten alkoi tulemaan milloin mitäkin oireita. Joinain päivinä se oksenteli valkoista vaahtoa, toisena päivänä taas kokonaiset ruoka-annokset sekä halusi jokaisella lenkillä mussuttaa heinää. Aina kun heinää oli saannut syödä tarpeeksi, olo näytti menevän ohi ja oli taas "normaali". Ajattelin kyseessä olevan vaan närästystä tms. enkä sen kummemmin asiaan kiinnittänyt huomiota.

Sitten alkoi menemään ripulille. Ei siis heti ollut vettä vaan uloste rupesi löystymään pikku hiljaa Alkuun tietty mietti et onko ruokaan tullut joitain muutoksia tai olisiko se syönnyt jotain sopimatonta (oli saannut mm. puristeluita). Ruoka kumminkin on pysynyt sisällöltään samana eikä Hohdolla ole ulkona tapana syödä mitään ilman lupaa. Kotihoidolla sitten yritin alkuun parantaa ripulia tehobacktilla sekä inupecktilla. Ei mitään vaikutusta ja uloste vaan löysty entistä enemmän päivien aikana. 

Koira apea ja väsynyt. Söi kumminkin ihan hyvin, oksentelu loppui mutta koira vaan laihtui ja oli. Lenkin jälkeen meni suoraan nukkumaan. Jaksoi kumminkin aina välillä leikkiä possulla mutta nekin leikki hetken olivat pari minuuttia ja sit ei enää kiinnostanut/jaksanut.

Pari päivää näytti jo vihreää valoa kunnes rupesi jälleen ulosteet tulemaan ihan vetenä ja Hohto rupesi kävelemään sekä seisomaan ihan kasassa. Kokeilin mahan seutua et aristaako. Ei reagoinnut. Hieman nivusia kohti, ei mitään mutta kun kokeili ihan kiveksien vierestä niin vinkaisi. Totta tosiaan toinen kiveksistä selkeästi turvonnut/isompi. 

Tietty ekaksi kiveskasvain tuli mieleen. Maanantaina käytiin sitten ellillä vahvistamassa asia. Kyllä täällä kiveskasvain on :'(

Leikattavaksi päästään vasta kun saadaan ripuli kuriin. Myös veriarvot olivat aivan sekaisin miten miltäkin osalta. Keskiviikkona saatiin haimasta puhtaat tulokset mutta koska ripuli ei ole helpottanut saatiin pari viikkoa lisää antibioottia sekä suolistokipulääkettä. Ruuaksi jauhelihaa, riisiä ja raejuustoa sekä vitamiini geeliä. 

Yleisvoinniltaan hieman reippaampi mutta edelleen apea sekä kipeän oloinen sekä ruoka tulee ripulina ulos. 

Hieman hermostuttaa odotella et rupevatko nuo lääkkeet vaikuttamaan ollenkaan ja selviääkö koira leikkauspöydälle asti mutta päivä kerrallaan ja mahdollisimman positiivisin mielin eteen päin. Viikon, kahden päästä käytävä ottattamassa uudestaan verikokeet ja katsottava onko ne parantuneet ollenkaan.

                           ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Harrastuksiin.

Haadeksen kanssa on kikkarointi eli vetäminen hieman jäännyt tauolle. Siskon sohvan takia (=Kotkan reissu, edellinen postaus) omat polvet ovat täysin rikki edelleen ja rappusissa sekä ylämäissä tulee sellaiset tuskat etten oo viittinyt edes kokeilla kuinka kestävät kikkarilla tasapainoittelun -.-
Ei siinä, tuntuu et tuo koira käyttäytyy paaaaljon paremmin kun on saannut vähemmän liikuntaa :D

Mutta käytiin me tiistaina harrastelemas etsijäkoirailua tuossa pusikon toisella puolella. Tuli kyllä tarpeeseen ja sai pariksi tunniksi muutakin mietittävää.

Oon kyllä ihan super yllättynyt tuon rakkimuksen käytöksest noissa treeneissä. Se kun normisti hihna lenkeillä vetää ja pomppii jos vastaan tulee koiria mutta kun odoteltiin muiden suorituksia parkkipaikalla niin Haades keskitty vain ja ainoastaan nameihin silloin kun ohi sattui koira kävelemään. Otettiin sit häiriöllä seuruuta, eteen tuloa ja (hihnalla) paikkaa kauempana.
Eikä se oo moksiskaan treeniseuralaisista. Kattoo vaan et jaaha tollasta sakkia tänään ja oli et naminaminami.

Olin pyytänyt meille vanhennettua (reilu 30 min) jälkeä ja kun meidän jälkeä lähdettiin vanhentamaan niin tehtiin maalikoira jälki etsintä valmiille koiralle. Haades innoissaan taas maalissa odotellen etsi nappuja mättäältä. Kunnon ruokaeläin :D

"Tuleeks sielt joku?"

Mutta meidän jäli oli tälläinen. Eli jäljen pituus 650-700 m, taajamassa (asfaltti pohja) vanhennettu reilu 30 min, sisältäen kulmia ja kaarteita.
Punainen =maalikoiran kulku
Sininen = Haadeksen kulku

Otettiin ensimmäistä kertaa haju esineestä joka oli maalikoiran panta. Alkuun hieman hämmästeli ja vaan pörräs ympärillä sekä kävi katsastaas seuraajat. Annoin uudestaan hajua ja sit lähti jäljelle niin lujaa et ihan kuin olisivat vasta kävelleet siinnä.
Ensimmäinen kulma käytiin tarkistamassa oikealle ja pakko oli käydä tervehtimäs kahta miestä jotka siinä kulmassa seisoivat. Pikkusuoralla halusi mennä taloille mutta jatkoi aika hyvin matkaa. Loppu matkan vaan veti hrjaa vauhtia eikä edes yrittänyt eksyä pihoille joita oli oikealla reunalla. Viimeisellä suoralla heti kulman jälkeen Haades päätti repästä kunnon vauhdit ja ajattelin et lukko pettää liinasta. (Siinä kun on sellainen pikku koirille tehty pistoolilukko)
Haki kumminkin ennen maalia sijaistoimintoja ja rupesi ruusunmarjoja ettimään puskaasta. Taas kun uskallus riitti niin oli menossa ihan maalikoiraan päin jos en ois pysäyttäny. Jähmetty, käänty katsomaan ja voi sitä riemua kun tajus et nyt saa extra hyvää joka olikin tällä kertaa HHC:n kalkkuna-riisi makkaraa! 

On se kyllä niin mahtavaa katsoa siellä liinan toisessa päässä kuinka innoissaan koira on tästä(kin) harrastuksesta! Sille kun tulee työmoodi päälle niin se ei muuhun keskitykkään kuin ainoastaan ja vain siihen tekemiseen :) 

(Kuinka moni muuten katsoo tuota kuvaa saati on kiinnostunut näistä etsijäkoira höpinöistä? 
Saako jälkien kulusta selvää vai onko liian hankalasti selitetty?)

                                           ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~