18.8.2016

Vihdoin ja viimein,syksy ❤

Tulihan ne vilpoiset ilmat vihdoin ja viimein. On tuo mittari jo tovin näyttänyt alle +20 iltaisin, koirakin selkeästi herännyt kesäuniltaan kun rallattaa menemään pitkin huoneita ja sohvia korvat luimussa, häntä koipien välissä, leveä hymy naamallaan kattomatta yhtään mihin juoksee. Koita siinnä sit edessä seisoa kädet levällään ja kaapata 30 kiloa huskya syliin kun jarrut on sille tuntematon käsite.

Viikonloppu vierähti Kotkassa. Sain vapaat kädet muksusta ja mukaan lähti vain Haades. Yövyimme siskolla josta Haades ei oikein innostunut koska jostain kumman syystä se ei voi siskon sammaripentua sietää ollenkaan. Yöt se sai nukkua sisällä kun eristettiin ovella muusta porukasta mutta päivisin laitettiin se parvekkeelle jossa sen oli selkeästi helpompi olla kun ei tarvinnut vahtia missä pentu milloinkin menee.
Lauantaina meillä oli aikainen herätys kun oltiin lupauduttu siskon kanssa  talkoolaisiksi enduron SM-kilpailuihin. Sohvalla nukkuminen tiesi jo muutenkin hyviä yöunia....
Haades oli jo koko yön hyöriny, vaihtanut paikkaa A:sta B:hen eikä tiennyt miten päin olla. Silmät ristissä sit puoli 6 maissa oli noustava koska koira alkoi piippaamaan sekä maiskuttamaan ja selkeästi halusi nopeasti ulos. Vaatteet jotenkin päin päälle ja paniikki ettei koira kerkeä tehdä sisälle. Heti ulos päästyään ensimmäiseen puskaaseen kaaressa hirveät kurat jonka jälkeen muutaman kerran oksensi. Oli vissiin lihat menneet huonoksi jotka pakkasesta kotoa olin ottanut mukaani. (Jääkaapista loput lihat lensivät roskiin) Haadeksen olo parani ja koira heitettiin sitten samalla matkalla porukoiden pihalla olevaan tarhaan ja me käytiin tekemässä 9 tunnin talkoot.
Viellä illasta otettiin Peppi-samojedi etsintää lenkin ohella. Siskon kanssa sovittiin reitti ja mihin jäävät odottelemaan. Saatiin oikein hyvät treenit koska tiesin mistä jälki kulki ja pystyin jo heti alkuun stoppaamaan koiraa jos oli lähdössä väärään suuntaan. Haades joissain kulmissa meni yli ja katsoi pitkään et miks me ei voida mennä tänne (porukoille vissiin menossa) mutta kun en liikkunut niin korjasi jäljelle ja lähti kuin ohjus jäljestämään taas oikeaan suuntaan. Hieman maalin lähellä koitti venkuilla ja keksi sijaistoimintoja kuten ruusupuskaista syömistä, kuseskelua ym. mutta vei perille asti ja ilmaisu oli selkeä.

Maanantai-illasta koira sai juotot ja iltalenkin jälkeen kävin täyttämässä kickbiken renkaat ajokuntoon. Lämpömittari näytti juuri alle +15 mutta ajatuksena olikin ottaa lyhyt ja rento lenkki monilla tauoilla. Haades ei tuntunut olevan ollenkaan samaa mieltä. Mun vika että lenkki hieman taas venyi koska en laskenut reitin pituutta ennalta mutta Haades taas ei ymmärtännyt mitä tarkoittaa hidasta, vaan koska se pääsi pitkästä aikaa tekemään sitä mistä tykkää niin mentiin ja vauhdilla :D
Eikä mikään voi aloittaa syksyä ja treenejä paremmin kuin täysin nappiin onnistunut suoritus!
Haades osasi suunnat kuin automaatti, paikka-käsky toimi ja saatiin jopa yksi erinomainen ohitus toisesta koirakostakin. Ne nyt olivat ojan toisella puolella viheriöllä mutta ohi mentiin ilman että mun olisi tarvinnut nappata koiraa pannasta tai taluttaa kikkaria niiden ohi. Taukoja pidettiin useampikin.

Eilen tiistaina käytiin viellä etsijäkoirailemassa. Aloitettiin treenit jo aikaisemmin saadulla jäljen teolla ja seistiin lähemmäs kahta tuntia maalissa kun kaksi koirakkoa teki saman jäljen. Aikaa sai kulumaan namien viskelyllä, kuvailulla ja koska koiralla vaihtuu TAAS turkki niin nypittiin samalla tuppoja irti.
Meille olin pyytänyt helppoa taajamaa koska oli taas kunnon treeneistä ollut pitkä tauko (tosin nekin luonnoksissa mutta en ole jaksanut niitä enempää käydä läpi ja sinne jäänneet) ja jälki näytti kartalla tältä

Koiria oli jonkun verran liikenteessä ja jo heti ensimmäisessä x-risteyksessä oli niitä kummallakin puolella. Haades sinkoili ees takas oikeelta vasemmalle koittaen saada hajuja et onko mikään niistä maalikoira. Hetken seilattuaan lähti oikeeseen suuntaan kumminkin nopeasti kääntyen oikealle. Jäi sitten hidastelemaan ja tuijotti tiiviisti minuun kuin odottaen jotain. Jäljen päältä tuli toinen koira vastaan jota Haades taisi taas väistää koska jatkoi koiran mentyä takaisin jälkeä. Meni kumminkin ekasta kulmasta ohi ja yritti ilmaisua. Huomasi ettei palkkaa heru ja jatkoi oikeaan suuntaan. Taas kulmasta ohi ja jäi hidastelemaan, jälleen koira tuli jäljen päältä jota väistettiin sivummalle :D
Jatkoi taas. Seuraavaksi tuli kolme eri suuntaa joista kaksi kävi nopeasti tarkistamassa jatkaen jäljelle. Nyt maalin välissä oli enää talo jossa oli läpikulkutunneli toiselle puolelle. Yritti ilmaista mutta koska en maalia nähnyt niin en palkannut. Otettiin sitten palaveria jossa käytiin läpi mitä koiralta haluan, kuinka kaukaa haluan ilmaisua jne. Jatkettiin jälkeä koska tässä vaiheessa koiran ilmaisu oli jo mennyt ohi ja haluan viellä tässä vaiheessa nähdä maalin. Haades otti ehkä hieman itseensä kun ei ilmaisua palkattu mutta jäljesti loppuun asti ja loppuilmaisu oli selkeä ja nopea.
Haades sai lopuksi hirveän paljon kehuja innokkuudesta ja varmuudesta sekä siintä ettei ota itteensä jos joutuu stoppaamaan kesken kaiken. Ja tietty ulkonäöstään ja luonteesta. Ei kuulemma uskois että ollaan vasta alkeiskurssilaisia :D
Mun pitäis uskaltaa antaa enemmän liinaa koiralle ja lopettaa sen pidättäminen risteyksissä ja tarkastuksissa.
Mukava oli saada kattavaa arvostelua kun sitä sokeutuu omiin tapoihinsa niin saa ulkopuolisen näkökulmasta rakentavaa palautetta. Näitä kun muistais harjoitella seuraavalla kerralla :)

2.8.2016

Mökkielämää

Kaupunkilaiset ovat nyt tässä välissä käynneet eräjormailemassa keskellä pusikoita eli mökkeilemässä. Pari viikkoa sitten käytiin viikkoa viettämässä Turun saaristossa, Livonsaarella.
Haades ei valitettavasti päässyt tällä kertaa uimaan koska rannassa lillui laatoitain sinilevää mutta nautti olostaan muuten pomppien pelloilla ja jahtaillen pihalla palloa. Kuvatkin paloivat lähes kaikki puhki tai muuten olivat roskakori tavaraa joten tuosta reissusta ei kuvamuistoja saatu.
Käytiin myös Naantalissa kävelemässä ja koira sai kovin monen ihmisen pään kääntymään ja moni kuiskuttelikin huskysta. Ravintolan terassille pieni koira= Haades otettiin mielellään vastaan ja Haades makoili tottuneena pöydän alla aina välillä nenää nostaen kun ohi kulki tarjoilijoita lautasineen ohi. Reppanalle ei tarjottu muuta kuin vettä tällä kertaa.



Koska on ollut tajuttoman tukalia kelejä, ei meidän lenkit päivisin ole olleet pitkiä. Joku uimapaikka lähellä olisi ihan kiva mutta koska ei ole niin tyydyttävä siihen mitä on eli mutaiseen joen penkkaan. Haadeksen mielestä sillä hetkellä just paras paikka mutta kotiin päästessä tais olla maailman surkein idea koska joutui kylppärin kautta parvekkeelle haisemaan :D





Viime viikonloppu vierähti Kotkassa jossa yövyttiin keskellä korpea olevassa mökissä. Mökkeily on kivaa juu mutta se (purevien) ötököiden määrä! Ihme että viellä on verta tallella vaikka offia käyttikin :D
Suurin osa ajasta meni kumminkin sukuloidessa ympäri Kotkaa mutta kerkesi mökiltä pari kuvaa napsimaan ja nauttimaan metsän hiljaisuudesta.
Haadesta ei ilman liinaa uskaltannut vapaana pitää kun välillä leijaili metsästä jonkin tuoksut ja nenä lähti viemään eikä korvia tuntunut olevan ollenkaan vaikka palloja huutelikin.





Piilossa ötököiltä
Keppileikkejä
Pahana

Korvaötököitä
Jos hymyilee oikein nätisti niin ehkä ötökät ei syö

1.8.2016

Mun sydämmestä puuttuu palanen

Ja se on sun näköinen
Puoli vuotta. Puoli vuotta siintä kun rakas koirani huokaisten kävi makaamaan eläinlääkärin lattialle, kuin tietäen että viimeinen tuskainen matka on nyt kuljettu ja kohta tassutkin jaksavat jo kantaa paremmilla mailla.

Vaikka tästäkin päivästä on kulunut jo oma aikansa on se edelleenkin tuoreessa muistissa. Kuin se olisi tapahtunut vasta eilen. Tuska ja suru vaihtaneet vaan muotoaan mutta edelleen sattuu ja ahdistaa samalla tavalla kuin silloin.

Vaikka ajatukset jotenkin selkeytyneet koiran lopetuksen jälkeen miettii sitä edelleen että miksi? Vuosia oltiin jo kuljettu yhdessä ja kaikki ne tulevat suunnitellut yhteiset vuodet lähtivät koiran mukana pilvien yläpuolelle. Jäljelle jäi vain suru, kultaiset muistot ja onneksi Hohdon jälkeläisiä joita näkee silloin tällöin. Tuntuu kuin näkisi taas palan Hohtoa uudestaan ❤

Syttyi taivaalle tähti, 
koiraenkelinä tästä maailmasta lähti. 
Nyt voit juosta lailla tuulen
vihreillä niityillä ajattomuuden. 
Tuskaa, kipua, surua ole ei, 
uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei. 
Hyvää matkaa pikkuisemme, 
täällä edelleen sinua ajattelemme. 

❤elämäni koira, ikinä en sua unohda❤


10.7.2016

Kesän kuulumisia

Onhan meillä viellä listassa lukijoita :D että hellou vaan kaikille!
En tiedä kumpaa stressaa enemmän tämä tekemättömyys. Minua vai koiraa, luultavasti minua koska koira vaikuttaa tyytyväiseltä pelkkään makoiluun ja oleiluun kun ulkona sataa vettä tai sitten on niin lämmin ettei kumpikaan siellä kauan viihdy saati jaksaisi tehdä mitään.

Mitä me ollaan sitten kesällä tehty?

No juhannus. Alkuun piti lähteä mökille, sitten piti olla vain kotosalla mutta viikon alussa saatiin kutsu talon vahdeiksi ja niimpä torstaina pakattiin tavarat autoon ja lähdettiin ajelemaan Kotkaa kohti.

(MAINOSTUSTA! Kyseinen talo, tontti ja yritystilat ovat myynnissä. Jos olet kiinnostunut hoitolatyöstä tai tiedät jonkun jota kiinnostaisi aloittaa valmiissa tiloissa yritys niin käyppä kurkkaamassa Kotkan koirahoitola)

Koska oltiin keskellä pusikkoa, sai Haades kokeilla miltä se vapaus tuntuikaan. Ekalla kerralla laitoin liinaa roikkumaan perään koska ei voinnut olla varma saako jotain aivopieruja mutta koska alku näytti lupaavalta niin sai vapautensa ja voi sitä riemua kun husky veti nurmikenttää ympäri kuin päätön kana.
Kentällä käytiin joka päivä vähintään kaksi kertaa viskomassa palloa ja ottamassa harjoituksia seuruussa, paikalla olosta, eteen menossa ym.
Ja harjoiteltiin jälkiesineiden näyttöä niin että pistin koiran paikalla oloon, kävin viemässä kolme esinettä janalle, hain koiran ja lähetin eteen. Ensimmäistä esinettä hieman ruovitti ja mietti et miten ihmeessä tämä on tässä mutta hetken mietittyään tarjosi maahan menoa esine jalkojen välissä. JES! jotain tajunnut harjoituksista :D toka ja kolmas löytyivät nopeaan ja ilmaisi ne saman tien.

Muutaman kerran Haades meinasi ampaista äänien perään pusikkoon mutta kerran kun ilmoitti että pallo on täällä niin teki U-käännöksen melko nopeaa. Koska eihän rakasta palloa voi hylätä!
Nautittiin sen verran mitä pystyttiin. Keskellä pusikkoa kun liikkuu niin se ötököiden määrä oli ihan tajuton. Ei auttaneet myrkyt eikä suojanneet vatteet ja koko aika sai huitoa paarmoja tai liiskata itikoita. Ja kaiken lisäks oli todella kuuma ja hiostava ilma kaikkina päivinä jonka takia koiralta loppui puhti jo parin pallon heiton jälkeen.






Loput kuvat juhannuksesta TÄÄLLÄ!

Muuten ollaan nautittu iltasin pidempiä lenkkejä ja torstaina Haades pääsi hierottavaksi joten muutama päivä on ollut hieman rennompaa menoa.
Haades ei ollut moksiskaan hieronnasta. Heittäytyi rennosti maahan ja antoi hierojan tehdä työnsä varsin mallikkaasti. 
Isoimmat jumit olivat tällä kertaa etuosassa etujalkojen takaa leveässä selkälihaksessa ja selkärangan vieressä. Takajaloissa kalvot hieman kireät mutta muuten on kuulemma pysynyt hyvin auki kotihieronnalla ja lisää vaan venyttelyjä.
"Mikä ilme kelpais?"
Sisällä kuvauksen aarteita 








Ainiin!! Käytiinhän me mätsäreissäkin. Kuumana kesäpäivänä Haades jaksoi kohtalaisen hyvin esiintyä ja oltiinkin 4 parhaan sinisen joukossa. Mutta juuri meidän tuuria että kyseisessä mätsärissä sijoitettiin vain kolme ja tiputtiin neljänsinä pois kehästä.

Pst! Meidän instagram ja facebook ovat aktiivisempia joten muistathan seurata ja tykätä -------->>

6.6.2016

Itku lyhyestä ilosta

Me ollaan oltu lomalla. Niin lomalla ettei oikeastaan ole ollut mitään kirjoitettavaa, kuvia tosin löytyisi tuhat koska ollaan lämpöset päivät vietetty suurimmaksi osaksi pelloilla.



Peltoilua1




Peltoilua2

Viikonloppu vierähti Turun saaristossa mökillä. Haades sai päivät olla ulkona liinassa eikä tainnut pahakseen pistää. Ruoka tosin ei maistunut ollenkaan vaan yritti ruuat piilottaa nurmikkoon tai kupin alle.
Heti perjantaina iltalenkillä meinattiin jäädä peuran jalkoihin kun saavuimme peltojen reunaan. Haades rupesi hidastelemaan ennen peltoja ja ihmettelin et mikä nyt kun en ketään missään nähnyt. Samalla sieltä peura pomppasi eteen ja jatkoi tien yli metsään. Siinä oli Haadeksessa piteleminen kun paisti rynni karkuun.
Yritin myös ilta-auringossa kuvaamista mutta eihän siintä mitään tullut.


Lauantaina päivä vierähti rannassa kameran, pallon ja koiran kanssa. Uhkarohkeasti viskasin pallon mereen ja Haades pyöri toimeettomana rannalla ja uikutti pallon perään. Lopulta kun 10 minuuttia sitä olin kannustanut, sai se tarpeeksi itseluottamusta lähteä UIMAAN! :D koira joka ei ole 4,5 vuoden elämänsä aikana uinnut kuin nopeasti rantaan jos on veteen sattunut tipahtamaan jostakin.
Ensimmäisellä kerralla kun jalat joutui kauhomaan kävi pienen pyrähdyksen palloon päin muttei mennyt pallolle asti vaan kääntyi rannan suuntaan. Huusin rannasta että hae se pallo ja Haades kääntyi ympäri ja haki sen.
Rannalle päästyä tiputti pallon jalkoihin, ravisteli turkista vedet ja juos jo valmiiksi kohtaan mistä pääsee nopeasti uimaan. Tätä jatkettiin niin kauan kunnes pallo lopulta kauhaisi vettä ja upposi. Sit oli koira lähdössä hakemaan lähellä lilluvaa veneen poijua.
Käytiin myös toisen saaren kalliolla katselemassa kuohuvaa merta ja leikkimässä aalloilla. Tai Haades leikki ja minä kuvasin.





Itku lyhyestä ilosta. Sunnuntaina ihmettelin kun koira ei suostunut kunnolla istumaan ja selkeästi varoi jotain takapäässä. Kokeilin jalkoja venytellä ja räplätä mutta ei aristanut. Kunnes kokeilin hännän tyveä niin vinkaisi. Kiva,kiva vesihäntä heti kun koira innostuu uimisesta :( nyt koitetaan alkuun lepoa ja jos ei pariin päivään mene ohi niin kipulääkkeitä käytävä lääkäristä kysymässä.

Mökkeilyä

Koska blogin päivitys on kesäisin vähäisempää päätin luoda Haadekselle oman facebook-sivun. Jos olet ahkera facettaja ja haluat nähdä kuulumisia tai kuvia useammin käy tykkäämässä sivuja TÄÄLLÄ ja kutsua saa tietty kavereitakin :)