kisaurat avattu!

Vihdoin ja viimein otin itteäni jälleen kovan paikan edessä niskasta kiinni ja aattelin repästen lähtä kisaamaan Haadesta sulan maan kisoihin ensimmäistä kertaa :D

Mulla jo varmaan kaks vkikkoa on ollu et lähenkö vai enkö kun joko pyörä hajoo alta tai sitten auto. Perjantaina sain kikkariin ollennaisen osan ja sain vain toivoa et päästään 4 km ehjällä vehkeellä. Vaihdoin samalla jarrupalat jotka olivatkin jo hieman kuluneet ;)

Kisat järjestettiin Ohkolan radoilla jossa ei olla ikinä käyty taikka juostu. Lähdin matkaan puhelimen navigaattorilla koska oikea navi ei osoitetta löytänyt. Jostain kumman syystä puhelimen navi ohjasi kehä || ja kehä | läpi  vaikka kolmosesta olisi päässyt helpoiten. No mutta päästiin kumminkin ainakin lähelle! Puhelin nimittäin valitti kesken matkan akun loppumista. Matkaa oli jäljellä viellä montakin KYMMENTÄ minuuttia ja lie montako käännöstä. Pieni paniikki et tässähän voisi eksyä :D no mutta pysähdyin bussipysäkille, annoin navigaattorille ohjeen Ohkola ja Vola! :D jes, perillä oltiin jokseekin ajoissa.(tuntia aikaisemmin ennen ajajien kokousta)

Koska oma lähtöaika oli vasta 12.40-> pyörin paikan päällä yrittäen kuvata varjo/aurinko reitillä juoksevia ajajia. Kun sitten tuli esim. tumma/musta koira niin asetuksilla ei saannut tarkennettua :/ tähän voisin ottaa vinkkejä mikä asetus toimisi parhaiten ;) kameravarustus löytyy kirjoittajan sivulta.

Lähdön lähestyessä laittelin koiran, pyörän, kameran ja itteni kuntoon. Starttialueella iski rajusti totuus mihinkä sitä on ryhdytty ja pakko oli kysyä jos vois meidän lähdön siirtää viimoseks ( ettei oltais tiellä taikka Haades jonkun kimpussa) mutta juostiin omalla paikalla. Haades rupes taas ennen lähtöä louskuttaa leukoja, huus kun syötävä ja hyppi ilmaan 4 jalalla mutta kun päästiin startista, lähti kyllä mutta sunnuntai meiningillä.

^^ video ikävä kyllä äänetön koska voi kuulua pari prkl ym. Joten jos ei halua hiljasta valjakointia katsoa niin saa ihan ite musiikin päättää taustalle ;)
Radasta sen verta et me kun ollaan juostu lenkkejä kovalla hiekkatiellä niin tämä oli kyllä PEHMEÄ :D voisi verrata melkein rantahiekkaan. Ylä- ja alamäkeä melkein koko ajan ja aurinko paisto turhankin lämpösesti puiden lomasta.
 Alkuun Haades oli lähdössä kumminkin tosi kankea. Haki katseellaan koko aika pusikkoon ettei kukaan vaan hyppää kimppuun. Ja alko kummasti pörhistelee karvoja, kivelle. Mutta kun ymmärs etteo sitä kukaan oo tappamas niin juos ihan kivasti eteen päin. Kuten 4 ja 9 min kohdalla huomaa videossa, otan pysähdyksen koska meitä ohitetaan. Mun leuat oli loksahtaa sijoitaan kun Haades anto vaan niiden mennä. Omissa treeneissä on aina hypänny ohittavan/ohitettavan niskaan. Mutta kumminkin hyvä kirittäjä saatiin edelle. Oltaisiin ehkä päästy parissa kohtaa ohi mutta jarruteltiin perässä kun ei osaa koiraan kumminkaan niin paljon luottaa et menis muiden ohi ilman kärhämiä :/
Monta kertaa oli Haades menos lammikoista juomaan kun omat juotot ei maistu. Normaalisti saannut treeneissä juoda aina välissä mutta nyt kello kävi ja pakko oli karjua koira eteen päin. Monen monessa kohdassa mietin jo etteikö rata lopu ikinä? :D tuntu vaan jatkuvan ja jatkuvan mutta viimoset metrit jaksettiin kumminkin.
Kun sain tietää ajan mikä me kulutettiin ni pakko oli naurahtaa ääneen. Omasta mielestä meil meni hyvin ja voitettiinhan me ittemme ainakin ajassa. Nopein luokassa oli reitin juossut 8 ja jotain minuuttia. Meidän aika oli tuplat melkein eli matka: 4,1 km aika: 15,03 min nopeus: 16,3 km/h ja sijoitus 10/10 :D no mutta kivaa oli ja sehän on pääasia.
Eikä me ehjällä kikkarilla matkattu. Puolessa välissä alkoi taas joku klonkkaamaan ja paukkumaan  mutta eihän vikaa kerenny alkaa ettimään. Sai vaan toivoa et pyörä pysyy kasassa loppuun asti. Autolla etin syytä ja jos ei etuakseli niin sitten takalaakeri oli hajonnu 😠ei tarvis koskea mihinkään jos tietää et on kisat tulossa! ei voi edes yhtä reissua kestää ehjänä. Huomasin myös startissa et jarrut ottivat hieman kiinni renkaaseen mut eipä ollu aikaa löysätä. (Ehkä kannattais testata ennen ajoja) mutta pari kuvaa maaliviivalta :) (c) Sari Aikio

Ei auta kun alkaa ite tiputtamaan kiloj ja urheilee oikein urakal ni vois ehkä aikojakin parantaa. Harmi kun ei ole samanlaista pohjaa missään tässä lähellä että voisi treenata ja harjoitella :( kumminkin ihan erinlaista ajaa kunnon päälle. Me ollaan viellä ajettu helppoja alustoja :D mutta jos taas seuraavana keväänä kokeilis uudestaan ;)
                              ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

kun elämä ivaa, nauraa ja näyttää keskisormea

Ohkolan kisoihin on pari päivää vajaa 2 viikkoa. Autossa viellä talvirenkaat ja muutenkin reistaa milloin mistäkin. Tunne että sekin leviää pitkin tietä viellä tässä parin viikon sisään.

Ahkeraahan me ollaan sinne treenattu, ainakin omasta mielestä. Hyvin saannu itteäni niskasta kiinni ja pitänyt 4-6 km vetolenkit 3xviikossa.

Käytiin tuossa yhtenä aamuna pelloilla juoksees siperiankippuroiden, eli naapurin koirien kanssa. Meinasin alkuun ottaa Haadekselle pitkää liinaa et jos se oisi jotakin Jenille sanonu niin oisi päässy puuttumaan siihen. Mutta en ottanu eikä sitä olisi tarvinnutkaan koska Haades oli vaan Lumo-huumassa :D siellä nepelloilla kirmaili neljästään. Haades eksy vahingossa laumasta joen toisen puolen olevalle pellolle eikä ymmärtäny kiertää sitä kautta mitä oli sinne menny, eli siltaa pitkin. Niimpä se otti vauhtia, loikkas ja tipahti suoraan keskelle jorpakkoa. Harvinaista, pää pysyi pinnalla ja koira UI! Kun pääs ojasta ylös niin ei muka ollut tapahtunut mitään ihmeellistä vaikka ite nauroin koiran tyhmyydelle. Hetken se siinä uimisen jälkeen kirmaili lauman jatkeena kunnes kuuli jostain peltojen toiselta puolen haukuntaa ja huudoista huolimatta lähti pinkomaan ääntä kohti ihan kuin olisi kutsu käynnyt. Tietty sinne ainoalle lähellä olevalle tielle päin. Olin jo juoksemassa perään kunnes pystykorva näkyikin pinkovan takaisin yhtä kovaa kun oli lähtenytkin. Hohtoa ajatellen käytiin viellä puistossa jossa Haades kiusasi väsynyttä Lumoa ja Hohto pääs lukemaan viestejä ja yhteiskuvaan tyttärensä Jenin kanssa :) alla olevat kuvat (c) Silja Tarkiainen

Kotona otettiin pien breikki jonka jälkeen koira autoon ja Masalaan. Ajattelin et nyt kyllä tulee Haadekselta temput ja niksit, vetää koko reissun ihan läskiks. Mut hyvin jaksoi viellä vetää ja suunta oli koko aika eteen päin.

Hyvillä mielin lähettiin matkaan ja mentiin sen pari kilsaa kunnes pyörästä alkoi kuulumaan kummallinen ääni. Ajattelin alkuun et ei se muuta kuin hiekkaa. Sit etujarrut rupesivat vispaamaan sivuttain ja kun katsoin tarkemmin niin koko etupyörä heilu! Sinne hävis se hyvän tuulisuus ja puolet matkasta tultiinkin ravia ja jarrupaloja kuluteltiin urakalla. Haades käänty aina välil vilkuilemaan et mitä kummaa sie pelleilet, alamäki eikä mennä täysii. Mut mieluummin sitä rönyää hiljases vauhis. Päästiin kuin päästiin takas autolle, kamat kasaan ja kotiin. Auton startti vetäs jonkun kummallisen äänen, ei lähellekään sellaista et ois käyntiin lähtemäs. Onneks kumminkin tokalla kerralla lähti kun palmun alta :D kickbikessa laakeri vai mikä lie ihan romuna.

Alkaa jo tuntumaan siltä et voi kevätajotkin unohtaa. Normaalist en tällaisia tapahtumia mihinkään yhdistäis mut nyt on sattun ja tapahtun. Tuntuu et kannattaa vaan istua telkkarin ääressä ja tuijotella tuloksia kisoista täällä tabletin toisella puolella :D

Ainiin, tähän blogiin ei valitettavasti tule viellä hetkeen mitään agilitysta kun jouduin perumaan meidän kurssipaikan. Auton huolto ja laitto vie jo aikaa ja rahaa. Sekä hieman epäilen et tuo auto hajoaa käsiin tässä lähi päivinä joten harkkoihin ei päästäisi edes kulkemaan. Jos ensi vuonna kokeilis uudestaan

                                                 ×××××××××
On täs ollu jotain hyvääkin viikon sisäl. Haades on voittanu jo kahdessa kilpailussa (miks lottovoitto ei oo yhtä helppoo?) Racinelilta saatiin iiiiiso satsi puristeluita eri makuisina ja Hau-Hau Championilta tulee retropussi kanafileitä jotka voitettiin viikonloppu kisassa :)

Haades sai 480g kanafileita

Hieman isompaa on taas herätelty tulevaisuuden suunnitelmiks mutta niistä aikanaan. Hankalaa kyllä ihmiselle joka ei oikeastaan suunnittele päivää pidemmälle periaatteessa mitään menoja :D 

Talonvahtina Kotkassa

Toiset ne reissaa vaan Lappiin kun sinne itekkin haluaisi. Ehkä siihen on viellä mahdollisuus joskus. Pyydettiin sitten Kotkaan talon vahdiksi viikon ajaks ja hoitamaan talon väen koiria. (malinoi ja 2 saksalaista)
Matka alkoi perjantaina jolloin oli aamusta pakattava auto. Mikä tilaihme henkilöauto voikaan olla! Paksiin (ja puoliksi takapenkille) kickbike, vaunujen runko ja suurin osa laukuista. Takapenkille vaunujen istuin osa, sitteri, Haades ja poika. Etupenkkitilan vei Hohto ja 15 kg ruokasäkki :D saatiin tankausasemalla kommenttiakin auton sisällöstä -"ai teilläkin on tilan puutetta" tokaisi eräs nainen ja sanoi et heilläkin vaikka farmarimalli. Tuo auto on hieman temppuillu milloin mitenkin mutta päästiin Kotkaan ja porukoille asti. Koirat pääsivät jo perjantaina hoitolaan yöks kun pojan kanssa nukuttiin porukoilla.
Lauantai aamust talon väki oli sitten lähteny ja leiriydyttiin pojan kanssa sinne. Päivällä kävi ystävät meitä moikkaamassa ja muuten vaan oltiin. Oli suunniteltu siskon kans jos ajettaisiin koirat illasta mutta vesisade yllätti.
Sunnuntaina tietty kamera mukaan ja yläkentälle. Jälleen hieman pelotti et Haades ottaa ja lähtee kun lie milloin vapaana päässy juoksemaan. Mutta kun huus pallo niin ilmesty koira salamana jostain pusikost. Sisko oli mukana ja roikkui Hohdon hihnan päässä jolloin pystyin ottamaan huskeista kuvia :)

Sunnuntaina käytiin sitten ajamassa koiria. Tarkoitus oli ajaa 5-6 km lenkki Peppi-Haades yhdistelmällä mutta seisingin puuttuessa melkein jäi ajamatta se pienikin pätkä. Sonja ajoi pyörällä edessä ja kuvaa tuli tarakkaan kiinnitetyllä videokameralla. Asetukset olisi hyvä tarkastaa aina ekana joten kuvan laatu on mitä on. *Youtube*
Haades alkuun napsi taas Peppiä kun hän saa vaan juosta eikä kukaan muu. Parin ärräpään jälkeen keskitty ihan hyvin. Tosin yks lisäongelma on et kummatkin oppineet juoksemaan oikeassa reunassa ja kun Peppi valtasi reunapaikan niin Haades juos keskellä tietä. Sonjalle sai aina välillä huutaa vauhtia kun saatiin kiinni eikä ois raaskinu hyväs vauhdis jarruttaa :D

Siellä se viikko kului. Ajot jäivät tuohon yhteen kertaan kun taivaalta rupesi seuraavina päivinä satamaan jotain lumen tapaista mutta paljon märempää. Pakkasin kumminkin kameran muovipussiin ja jesarilla tiiviiks. Ajatuksena tietty et sais hienoja lumisade kuvia. Näyttö oli tietty suojattu ja kun sit tarkastelin otoksia niin suurimmaks osaks tarkentannu hiutaleisiin ja koirat sumeina taustalla. Tuli sieltä pari julkaistavaa otosta :)

Sonja tuli koirineen viettämään torstaina iltaa ja käytiin viellä kentällä riehumas perjantaina.

Seuraavas kuus ois Hamina Kv mutta ei omien kanssa vaan pyörähdän ehkä malinoissien kehässä. Jos koira saisi H:n tulisi siitä käyttövalio :) joten silloin viimeistään takaisin Kotkaan!                                    
                               ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Koirat saivat rauhoittua ja vaan olla kokonaisen päivän kun kotiuduttiin. Jotenkin tällästen reissujen jälkeen ne ovat ihan loppu ja vaan nukkuvat tyytyväisinä :D mutta käytiin Haadeksen kans sitten tiistaina ajamas Masalan hiekkatiel. Sekin tuli videolle kiitos iskän lainaaman kypäräkameran. Kals päivää nyt käännelly, leikannu, liittäny musiikkia ja valotus pitäis säätää mutta hermot menny jo niin monta kertaa ettei enää jaksa tapella :D *youtube*
Mukavahan se ajella vasta lanatulla tiellä kun ei kuoppia tarvi väistellä. Ainut et hirveen pehmeää paikka paikoin jonka takia kikkari meinas liukua luisuen alta :D Luulin Haadeksen olevan ihan rapakunnossa mut hyvin meni 5,8 km lenkin. Yks koiran ohitus josta meinasi mennä eka hyvin ohi mut sit pitikin kääntyä kattomaan taakse. Lopussa sai jalkoihin vauhtia kun lähti jahtaamaan edessä ajavaa autoa ja viellä ylämäkeen :D kyllähän tuo juoksis vaikka kuinka kovaa mut tarvii sen jäniksen et löytyy se vauhti.