onko murrosikä mennyt jo ohi?

Tylsä postaus koska ilman kuvia tulee vaan tekstiä.

Mutta Haades <3 muutettiin taas pariksi päiväksi työpaikalle kun talon asukit lähtivät Ruotsiin. Omat koirat asuvat tämän ajan hoitolalla. Mukavaa täällä korvessa on se ettei kukaan pääse häiritsemään päivän aikana ja naapurit asuvat tarpeeksi kaukana.

Ite postaus. Otin sitten Haadeksen hoitolalta mukaan ja ajattelin jos vähän harjoittelis hoitolan nurmikentällä sivulle tuloa, seuraamista ja muita juttuja. Hihnahan ois ollu ihan kätsy sen varalta jos koiralta häviää korvat ni sais kiinni sen ja harjoiteltua helpommin :D Haades on aikaisemmin lähteny tekemään melko isoja omia lenkkejä ja ajattelin et näin tulee käymään taas koska Hohto ei ollut mukana.

Hoitolan pihassa kumminkin ilmoitin Haadekselle et täältä taskusta löytyy nakkeja. Koira irti ja no spurtithan se otti tutulle lenkkipolulle. Jäin seisomaan ja odottelin pari sekunttia. Sieltä se kirmas luokse melko nopeaa. Palkkasin istumisesta ja katsekontaktista ja päästin jälleen vapaaksi. Nyt jäi meno lyhyemmällä ja palasi melkein takaisin luokse. Tästä taas palkka ja vapaaksi. Jo uskalsin itekkin liikkua ja Haades piti kyllä välimatkaa edessä mutta jäi hyvin odottamaan niin että sen näki koko ajan :) ja juu tiedän palkkaan ehkä liian usein mutta mun mielestä parempi sekin kun auton alle jäänny koira!

Mukana mulla oli pari palloa viel jos nyt nakit ei olisi sattuneet kiinnostamaan. Kotoa löysin yhden Haadeksen lempipalloista. Sellainen tennispallo missä on heittonaru kiinni. Kentälle kun päästiin niin voi sitä riemua ensimmäisen heiton jälkeen. Koira vetää pitkää laukkaa pallo suussa pitkin kenttää. Kun se siinä aikansa oli telminy ni koitin ottaa niitä käskyjä minkä takia sinne kenrälle halusinkin. Se hihna olisi pitänyt olla.

Haades osaa kyllä tulla sivulle ja seurata mutta nyt sillä oli fiilis ettei kiinnosta ja jos ei pallo lentäny ni jäätiin vaan makoilemaan eteen tai jottakin muuta. Vaikka siinä sitten pannasta yritti et ei noin kun näin ( tuonti sivulle ja palkkaus) ni Haades oli sitä mieltä et ei kun se pallo lentää enkä tee mitää jos ei lennä. Eipä siinä, ei ollu koiralla energia sellasta et se ois niitä mielellään tehny ni ajattelin et viskotaan sit vaan palloa johon Haades lähti ihan kympillä mukaan. Siihen koira vierelle ja pannasta kiinni, pallon vuskasu ja nouto käsky. Saipahan koira ainakin juostua ja tehtyy sen mielekästä puuhaa :)

Seuraavaksi kun ottaa sen hihnan ni voipi olla et sais koiraa korjattua ja harjoiteltua vähän helpommin :D

Otsikkoon... koirathan ovat yksilöitä ja jokaisella koiralla kestää tuo murkkuikä vähemmän tai kauemmin. Mistä sitten tietää kun koira on käynnyt sen läpi? Kuten aijemmin tekstissä mainitsin Haades ei yhdessä vaiheessa kuunnellut vapaana ollenkaan vaan teki omat pitkät lenkit. Varsinkin silloin jos Hohto ei ollut mukana. Aina luokse tulosta olen sen palkannu ruhtinaallisesti enkä heti ekana törkänny hihnaan takas kiinni. Hoirolassa tykkäsi nuorempana pauhata jokaselle koiralle verkon läpi.
Tässä ainakin kaksi asiaa missä olen juomannut muutosta. Nyt pitää jo suhteellisen hyvin kontaktia vaikka ei olisikaan Hohtoa mukana. Käy välillä luona ja menee taas. Koko aika näköetäisyydellä. Kuulee käskyt ja vihellykset eikä juokse kuin päätön kana pitkin pusikoita. Hoitolassa ja miksei oteta tähän samaan koirapuisto, ei rupea pauhaamaan samalla tavallaverkolla. Eilenkin kävi kahta malikkaa verkon läpi nuuhkasemassa mutta lähti melko nopeaa siintä pois. Koirapuistossa sama homma. Sanoo tietty sanasen jos on joku isottelija myös toisen puolen mut kun kieltää ni hiljenee. Onhan noita ongrlmia viellä joita vaan kouluttamalla kouluttaa ja eiköhän nekin ajan kanssa :)

Loppuun viellä : pojilla on torstaina kuvaukset. Hohdolta kuvataan selkä ja Haadekselle otin lonkkakuvat :) saapahan niistäkin sitten rauhan kun ne on otettu.

Toivepostaus : Lempilelut

Jaaha! Otimpa tuossa ryhmäkuvia koirien lempileluista mutta kameran liitinpiuha on tehny katoamistempun :( no mutta me pärjätään kuvan kaappauksilla.

Otetaan alkuun vaikkapa Hohto:

Kyseinen koirahan ei oikeastaan leiki millään. Kaikkia on melkein jo kokeiltu. Palloja, köysiä, keppejä, pehmoleluja ym. Tämän takia koiralle ei lelumotivointi kelpaakkaan. Yksi lelu on kumminkin hiiiiiiirrrveän rakas ja sitä vartioidaan kuin maailman suurinta aarretta nimittäin......

Kyllä, röhkivä possu! Sama se Hohdolle onko se minkä värinen tai röhkiikö se vai ei. Se on vaan maailman paras ja toinen koira kyllä saa hampaista jos yrittää sitä viedä. Lie monesko possu meillä on menossa kun vahingossa jäännyt jonnekin lattialle Hohdon näkyville. Siinä vaiheessa on pumpulit ja vingut pitkin kämppää :D Näin ollen sillä on yleensä "leikkihetket" tuon lelun kanssa jonka jälkeen nostetaan kaappiin piiloon seuraavalle kerralle.
Mutta röhkivässä possussa on se hyvä puoli että jaksaa itekkin kuunnella sitä niin ettei päähän rupea särkemään ja koira voi rauhassa röhkiä sen kanssa. Vinkuleluja ei meille osteta.

Sitten Haadeksen lelut :

Haades rakastaa kaikkia leluja. Kelpaa pallot, revityt pehmot, narut, kepit..... Siis kaikki! Okei nt valehtelin ;) Vaikkakin Pallot on se lemppari, Haades ei oo ikinä tajunnu kokokumipallon ideaa :D Kun sen sille heittää niin saa periaatteessa hakea sen itse tai sit se haetaan niin et nostetaan vaan narusta, palloon ei kosketa.

Näitäpä ei voi laittaa järjestykseen mutta ekana on pallot!!
Pallohullu koira on ollu aina. Se tuli jo ensimmäisinä päivinä selväks kun penneli tykkäs kanniskella suussa aina vain isompia palloja.

Sitä ollaan aina haettu lie mistäkin pusikosta. Jos sen heittää heinikkoon niin ei koira luovuta ennen kuin löytää sen. Nopeasti tulikin sitten siperiannoutaja :) Harmi vaan kun se ei ole kuin yks lenkki ja pallot ovat siinä kunnossa et niitä sais olla rekallinen. Pallot kaapataan myös mukaan oma-aloiteisesti lenkille ja kannetaan koko lenkin ajan mukana. Tarpeetkin voi tehdä hyvin pallo suussa.

Kepit: Nuo ihanat ärsyttävät tikut. Ite en varsinaisesti tykkää jos koiralla pakkomiele rouskuttaa keppiä mut onneks ne nyt suht vähän kelpaa tuolle riiviölle. Taidan olla vaan liian varovainen mut jätän keppien heittelyt muille. Mutta niin Haadekselle se vaan on parempi mitä isompi keppi. Välillä lähtee lie mikä mötkö ojan penkasta mukaan tai sit auran kepit tuppaavat häiritsemään jossakin kohdassa ja ne revitään mukaan. Jalathan siinä saa mustelmia kun toinen ei varo yhtään miten kävelee.

Sisätiloissa sitten tärkeimmät lelut ovatkin revityt pehmolelun rievut ja Kongin Wubba. Sama se vaikka se ois pala kangasta kunhan se pysyy suussa ni on kiva juosta pitkin kämppää ja urista ja huutaa samalla. Sitä viskotaan omaks iloks ja tuodaan tarjolle jos joku viittis vähän riepotella sitä sen kans. Myös ihan pelkät narun pätkät kelpaa.
Kong Wubbaa on kiva ruopia takajalkojen välistä ja hyppiä päälle niin kuin saalistais sitä :D Sen kans vedetään sit rallia suhteellisen kauan.

Tuo Wubba sai jo alkuun reikiä kylkeen ja vinkuminen loppu nopiaa mut muuten on kestäny suhteellisen kauan. Toisellainen missä pehmoisempi päällyste revittiin nopeasti silpuksi ja saatiin pallo sieltä sisältä.

Siinä nyt sitten vissiin rakkaimmat lelut. Lisää toivepostauksia otetaan vastaan :)

Huskyjen kehitys

Saatiin vieraskirjaan aihe-ehdotus koskien koirien lempileluja mutta ennen sitä voisin kirjoittaa postauksen poikien kehityksestä :) tuossa yks päivä kun tuli kateltua vanhoja rakenne kuvia.

Hohtohan tuli mulle 8 kuukautisena. Tuossa iässähän koira on pelkkää korvaa ja jalkaa viellä :D pahoittelen mutta rakennekuvia en omista niiltä ajoilta mutta toivottavasti tämä kuva antaa käsityksen koiran sen hetkisestä ulkonäöstä.

Kun tästä kuvasta alkaa vertailemaan uudempiin niin huomaa kuinka hitaasti koira on kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Luonne muuttui siinnä 3-4 vuoden välissä ja massaa alko tulemaan samoihin aikoihin. Alla kuvassa Hohdolla ikää noin 2 vuotta ( hieman alle koska kilpaili tuolloin nuorten luokassa ollen EH NUK4 )

Kun sitten otetaan tähän päivään niin kummasti on rotevoitunut ja saannut tuon pörröturkkinsa.

Haadeksen kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Kun sen on saannut suoraan kasvattajalta 8 viikkosena niin on päässyt kuviakin ottamaan :) Alla Haades juuri kotiutuneena.

Yllä olevassa kuvassa on viellä sopusuhtainen pentumassalla varustettu piiskahänyä. Kun sitten tästä alkoi kasvaa rekikoiran alkua niin jalat ja korvat venähti :D ei kauaakaan kun koira kasvoi luonnottomiin mittoihin. Haades alakuvassa 5 kuukautta

Ja koira vaan kasvoi. Melkein jo tässä vaiheessa tuli jo selväksi että Haadeksesta kasvaisi iso ja jalkava poika.Sinne se vuosi vierähti ohi kakaravaiheiden ja 1 v 1 koira näytti tältä

Eikä riittäny tässäkään vaiheessa kasvukausi vaan se jatkui. Ostin betovaljaat sille tässä vuoden ikäisenä ja viime syksynä huomasin et meidän pennulla on selkä pidentynyt koska valjaat jäivät liian lyhkäsiksi häänän tyvestä :D mutta Haades nykypäivänä.

Saas nähdä kehittyykö nuorukainen viellä tuosta niin kuin Hohtokin mutta aika näyttää :) Rakkaita koiria ne ovat joka tapauksessa ja mulle tuli kyllä taas paha pentukuume kun katteli Haadeksen vanhoja pentukuvia <3 :D

Puistossa siskon sammarin ja hoffin kanssa

Kotka KV 15.6.2014 (siperianhuskyt)

Hohto odottelemassa vuoroaan

Hohto AVO-EH AVK1

 " Korkea raajainen, melkein neliön muotoinen rakenne. Suora edestä. Liikkuu iloisesti ja temperamenttisesti. Kantaa häntää liikkeessä sirpillä levossa ok"

Peppi ja Hohto

Nordysak Show Bubble-O-Seven

VSP T-Lesark Temptation Classics / ROP Bedarra Connection Snow Ceremony

VSP / ROP