Keskiviikkona (28.10) käytiin ajamassa Siljan, Kinan ja Jenin kans 5 km lenkki. Koska jo päivisinkin on alkanut olemaan vilpoisempia ilmoja niin vetolenkit on kivempi käydä valoisammalla ajalla kun ei tarvi otsalampun valossa tihrustella eteensä. Mutta se tietää muita ihmisiä ja koiria niin tulee hieman enemmän ylimääräisiä pysähdyksiä.
Perjantaina (30.10) käytiin Siljan ja Jenin kanssa vetämäs 4 km. Ja todellakin oli huono aika. Reitti kulki koulun ohi josta koululaiset juuri pääsivät kotiin ja siellä mentiin sit niiden seassa :D uteliaita katseita ja paljon puheen sorinaa koirat aiheuttivat, onhan se varmaan joillekkin uusi ja hämmentävä näky. Lenkkiä ei nyt trackerille tullut mutta videota löytyy :)
Lauantaina (31.10) oli viellä pakko käydä Haadeksen kanssa vetämässä koska seuraavana päivänä olisi jälki. Ajattelin et tulisi sellainen helppo löntystely pätkä mut mitä viellä. Saatiin varmaan meidän ennätys aika ja siis Haades veti koko matkan. Normaalisti kun kahtena peräkkäisenä päivinä ollaan vetämässä käyty niin Haades on keksinyt kaikkea muuta "kivaa" mut nyt keskitty vaan menemiseen!
Sunnuntaina (1.11) käytiin Haadeksen kans tekemässä viimeinen jälki ennen kurssin loppukoetta. Jälki oli n. 30 min vanhentunut, 500 metriä sisältäen kulmia ja mutkia.
Lähti hyvin ja jäljesti reippaasti mutta kesken jäljen sai jonkun ihme hepulin ja rupesi pyörimään ympyrää liinan mitan verran. Kouluttajan sanoin -"kuin vasikan oisi ekaa kertaa päästänyt laitumelle!"
Otettiin sitten rauhoittuminen eli koira sivulle ja hetken ihan vaan olemista. Käskyllä uudestaan etsimään ja pysyi hyvin jäljen päällä ja maalikoirakko löytyi nopeasti. Ilmaisu oli erittäin selkeä jähmettyminen.
Maanantai (2.11) olikin sitten Etsijäkoiraliiton alkeiskurssin loppukoe!
Koko päivän mietti vain tuota edellisen jäljen pörräämistä.
Loppukoe tulisi olemaan pituudeltaan n.400 metriä, vähintään 30 min vanhentunut ja sai sisältää kulmia ja kaarteita MUTTA jälki tehtiin täysin sokkona eli sitä ei oltu merkattu mitenkään vaan kouluttajat näyttivät et tästä johonkin suuntaan. Kouluttajat siis tiesivät miten jälki kulkisi mutta ite piti vain luottaa koiraansa et se maalin löytäisi.
Ei muuta kuin koira valmiiksi, haju ja jäljelle. Hieman hankaloitti asiaa kun joutui otsalampun valossa seuraamaan koiran tekemistä ja maastoa ettei kävele puita päin. Haadeksella oli vauhti päällä ja pari kertaa tuli tunne et nyt se kyllä jahtaa jotain muuta kuin etsittävää koiraa :D otin siis varmuudella stoppia kunnes Haades katto taakse et tästä se kyllä on menny. Puron ylityksessä kävi oikealla ja sitten vasemmalla tarkistamassa ja annoin uudestaan hajua.
Jossain vaiheessa (kts.kuva alhaalla) tuli eteen istumaan. Katsoin ympärille olettaen et maali olisi näkyvissä (taisi saada hajun maalista koska oli n.10-20 metrin päässä) mutta kun en ketään nähnyt niin käskin etenemään. Haades lähti jälleen ja kävi jostain kumman syystä heittääs tuollaisen kolmion ennen kuin meni kohti maalikoirakkoa. Tuolla kolmion "päässä" näkyikin jo heijastimet maalista mutta koska ne olivat viellä melko kaukana eikä Haades ilmaisut viellä niin annoin Haadeksen mennä lähemmäs. (En kyllä ole varma loppuko jälki jo kolmion kärkeen vai tuohon "finnish" kohtaan mut siellä se maali kumminkin oli :D "
Maalissa kouluttaja totesi koiran menneen koko aika tiiviisti jäljen päällä eikä Sport trackerissa meinan näkyä ollenkaan eroja paitsi tuossa kolmiossa.
Maalikoirana oli arka ja pelokas tiibetinterrieri josta varmaan johtui tuo Haadeksen voimakas, aikainen ilmaisu ja kiertäminen?
mutta siis loppukoe HYVÄKSYTTY ja me jatkamme treenaamista treeniringeissä :)
Ja kun piti edustuskuva ottaa valmistumisesta ni päätti Haades sit moiskauttaa pusun :D
