Kotkan kansainvälinen koiranäyttely eli Kotkan Ruusu lähestyy myöskin. Haadesta en ole sinne tietenkään viemässä mutta lupasin erään malinoissin käyttää kehissä jos vaan omistaja sen sinne ilmoittaa. Viellä ei ole ainakaan infoa kuulunut siltä saralta.
Treenikalenteri huutaa tyhjyyttään.
Jo yli kaks viikkoa ollaan taukoiltu etsijäkoirailusta kun ei ole ollut treenejä täällä päin ja vetotouhut kikkarin edessä ovat myöskin olleet tämän viikon tauolla kun koira on hieman jäykän oloinen joka paikasta. Tämä viikko ollaan siis koitettu olla suht rauhassa ja pyritty palauttelemaan kuntoon koiran lihaksistoa hieronnalla ja kevyemmillä lenkeillä.
Mutta ei me kumminkaan ihan tekemättömiä olla oltu.
Maanantaina ja tiistaina vaihdettiin treenit toisin päin eli canicrossattiin. Haadeksellehan tuo on mukavaa, tasaista, rauhoittavaa ja ripeämpää lenkkeilyä mutta omistajalle kunnon kohotusta ja kilojen karistusta.
Matkaa sellaiset reilu 5 km (joo, joku varmaan miettii ettei se ole matka eikä mikään) mutta mukava tälläselle köntykselle huomata et senkin matkan pystyy suurimmaks osaks jopa menemään nopeammin kuin kävellen. Lisäksi motivaatio nousi enemmän kun keskiviikko aamuna vaaka näytti jo pitkästä aikaa kaverilta eikä penikkakivutkaan enää siinnä vaiheessa paljon haittaa :D
Kevät siis etenee jo kovaa vauhtia ja pitkäkorvia sekä valkoperseitä on nyt näkynyt yksi tai useampikin aina iltaisin. Välillä noita peuroja on kauempana pelloilla rouskuttelemas heinää ja hetken niitä Haadeksen kanssa jäädään tuijottamaan mutta pari kertaa meinannut saada sydänkohtauksen kun ihan vierestä puskasta sellainen pinkaisee karkuun.
Kivahan se on koittaa sit saada tasajalkaa, 30 kiloista kiljuvaa haskinpaskia kuriin ja jatkamaan matkaa kun illallinen juoksee toiseen suuntaan.
Keskiviikkona otettiin hieman vapaata juoksuista mut käytiin kumminkin ajamassa pelto-/metsäjälki. Jäljen piti olla suora (200m) mutta eihän se ihan onnistunut.
GoPro ois varmaan ollut ihan kätsy tässäkin hommassa mutta eihän tyhmä taas ajatellut. Siis puhelimella yritin kuvata samalla kun koira vetää pää viidentenä jalkana, etenkin metsä osuudella.
Lähes joka askelmalle olin laittanut napun mutta kuten videosta näkee niin ei se niitä kerennyt keräilemään. Välillä saattoi juosta ohi ja kääntyä yhden hakemaan mutta suurin osa meni kumminkin ohi tai koira jätti vaan ne huomioimatta.
Pelloilta metsään vaihto meni hyvin mutta polun tullessa vastaan ei tajunnut että se jälki voisi jatkua suoraan vaan teki omaa kierrostaan oikealle, vasemmalle ja takaisin päin pelloille.
Sit alkoikin se hauskin osuus Haadeksen mielestä ja rällättiin pitkin pusikoita sekä oltiin pariin otteeseen puissa jumissa. Pari ärräpäätä suusta tuli kun koira hepuloi ittensä niin jumiin et sen joutui käydä sieltä pelastamassa mutta saatiin sieltä hyvääkin metsäjälkeä vähän matkaa.
Maalissa oli koiranmakkaralla täytetty purkki josta Haades kirmasi monta kertaa ohi ja oli vaan jatkamassa jäljestystä. (Olin itse lähtenyt kiertämään jälkeä muualta joten koira yritti jatkaa myös) Kun tajusi lopulta et halusin sen näyttävän sitä purkkia niin selkeesti sen näyttikin :D
Ja koska harrastamisessa tän elukan kanssa tarvii huumoria eikä videon muokkain anna tehdä kuin 5 min pätkiä niin alla olevassa videossa poistetut kohtaukset=jälkisirkus ;D
