Meidän juhannus+pikavisiitti koirapuistossa

Se vietettiin mökillä Livonsaarella, Turun saaristossa. Jo auton pakkaaminen on haastavaa ja matkaakin 2,5 h. Auto saatiin kumminkin jotenkin pakattua, tosin koirilla oli hieman takakontissa ahdasta ja matkakin sujui ilman ruuhkia kun päästiin hyvissä ajoin lähtemään. Mökki oli jo koirillekin ennestään tuttu joten eivät oikein olleet milleskään paikan vaihdosta ja joka päivä saivat jotain herkkuja/tähteitä talon isäntä väeltä. Tämähän tietty näkyi sitten siinä ettei omat nappulat kelvanneet vaan kupit kaadettiin kumoon ja nappulat peitettiin sammaleilla villieläinten ruuiksi.

Ilma oli kun esterin p*rseestä. Kaiket päivät satoi ja illalla alkoi aurinko paistaman jossain horisontissa. Näin ollen kuvaukset jäi ja ne pienet hetket kun ei satanut niin istuin rannalla ongella. Kauempaa liiteli isompi lintu joka oli tulossa aivan pään päälle joten nopeasti kameran hakuun. Rantaan päästessä se olikin jo kerennyt kohille joten aikaa kameran asetuksien laittoon ei ollut. Mutta photoshop pelastaa, eikö? NO EI!

Kyseessä siis merikotka joka kerkesi karata jo parin näpsäsyn jälkeen puiden taa. Seuraavat päivät sitä odottelin uudestaan näkyviin mutta eipä näkynyt :(
Suurimman osan koirat oleskelivat mökin kuistilla ja siinähän ne hyvin viihtyivät. Sisään kumminkin pääsivät yöksi kun mökin lähellä on nähty liikkuvan peuroja, villisikoja, kettuja ym. Niin kukaan ei olisi saannut nukuttua kun pistävät möykän jos joku liikkuu pusikossa.

Nuo koirt ovat haisseet tosi pahoilta jo jonkun aikaan ja päätin ne pestä edellisenä päivänä ( lähinnä senkin takia et sais uudet rakenne kuvat) Hohto oli tällä kertaa helpompi pestä kun kaiken pohjavillan jo pudottanu. Haadeksen kans sai tapella että sai edes suihkuhuoneeseen sitä ja meni aikaa että sai vettä iholle asti kun karva tiivistä ja pohjavillaa jonkun verran. Jopa huomasin et se on joko törkeesti lihonu tai sit se on vaan saannu massaa enemmän. Päällyskarvakin alkaa olemaan jo huskykarvan mitoissa vaikka ei välttämättä kyvissa näy. Miten niin huskyt kehittyvät hitaasti? X)

Seuraavan päivän käytiin puistossa pitkästä aikaa. Tuntunu et näin kesän tullen porukka siellä tykkää käydä jonka takia se meiltä on jäännyt ja ollaan käyty hihan lenkeillä. Eikä nuo oikein keskenään siellä mitään tee. Haades haki pari kertaa palloa ja väsähti siihenkin melko nopeaa kuuman ilman takia ja Hohto vaan laidunsi jossakin yksinään. Rakenne kuvista ei meinnnut tulla mitään kun kumpaakaan ei kiinnostanu ja Haadeksenkin joutu laittamaan aitaan kiinni et pysy edes hetken paikoillaan.

Haades nyt oikeesti naama peruslukemille!

Ja kun näistä ei meinannu tulla mitään niin päästin Haadeksen juoksee taas pallon perään. Kerran se sen haki ja painu varjoon makoilee. Selailin kuvia kun sivusilmällä näin kun Haades ponkas nopee ylös, haisteli jotakin ja hyppäsi taakse päin kaikki neljä jalkaa ilmas ja palas takas haistelemaan tiettyä kohtaa.

Neljäs jalka on jo valmiiks ottan livohkat

Yritin sitä huutaa pois kun epäilin mehiläistä tai kusiaisia (jota tuolla puistossa on) mutta Haades jatkoi haistelua. Kun lähdin kattomaan et mitä se siellä kärttää, rupesi koira tiiviimmin pyörimään pienempää ympyrää kuin näyttääkseen et tässä se on ja tilanne on täysin hallinnassa. Kun pääsin paikalle ja tihrustin heinikkoa ajattelin et koira tainnu vaan seota päästään jos joku koppis noin kiinnostava on kunnes silmiin osui tämä....

Haades kierteli edelleen eikä meinannu antaa itteään kiinni vaan yritti koko aika nuuhkia et miks tuo mato yrittää hyökätä kimppuun? Sain kumminkin koiran kiinni ja päätin et meidän puistoilut tältä päivältä oli tässä. Oon jo aikaisemminkin miettinyt et mitä tuo koira tekisi jos käärmeen näkisi, siilien kimppuun kun hyökkää suoraan eikä piikit sitä haittaa yhtää kun pitää siilipalloa suussa. Tätä se kumminkin tajusi varoa (kyseessä siis kyyn poikanen, sahakuvio ei näy kuvassa) ja hyvä niin. Illan se oli tarkkailussa mahdollisten puremien varalta mutta ei ollut saannut osumaa, kerrankin joku tuuri mukana!