Ei se mennytkään niin kuin elokuvissa

Kysy tai linkkaa! Käykäähän laittelemas kysymyksiä ja linkkailkaa blogianne. Top5 mielenkiintoisinta arvostellaan :)

Tämä postaus on avautuminen eilisistä treeneistä! Vika ei kumminkaan ollut koiran.

7.3-16 Etsijäkoiratreenit
Alkuun meidän piti matkata Juvanmalmille alkeiskurssin kavereiden kanssa treenailemaan. Kumminkin aikataulu ei mee aina ihan yhteen kun pitää odotella et saa muksulle vahdin ja matkat kestävät jo itsessään jonkun aikaa, melkein jopa parikin tuntia. (Juna+bussi yhdistelmä)
Niimpä ilmoitin meidät tuohon viereisiin treeneihin johon kerkeäminen oli varmempaa ja oltiinhan me jo puoli tuntia sielläkin aikaisemmin :D

ennen treenejä kerkee poseerata hieman 

Treenit alkoivat Haadeksen jäljellä.
Tällä kertaa saatiin paljon kulmia sisältävä jälki joka oli oikeastaan aika hyvä Haadekselle joka normaalisti paahtaa jäljen läpi sen enempää ajattelematta.
Maalikoira
Haades

(Mainittakoon alkuun et maalikoirakko oli meidän karttaan merkitty ylimmän pallon kohdalle mutta omassa kartassaan heidän paikka oli tähden kohdalla)

Alku alkoi hyvin. Haades lähti innokkaasti jäljelle ja korjasi ekan piikin itse hyvin. Jo parin kymmenen metrin jälkeen ilmaisi parikin kertaa erittäin selkeästi. Naureskelin et et kait sie nyt viellä voi ilmaista ja seuraaja oli samaa mieltä.
Tämän jälkeen kaikki meni aika läskiks. Kartan lukutaito on aika oleellinen osaaminen tässä lajissa ja niin vaan me eksyttiin reitiltä. Haades teki aika nopeasti selväksi et hei, nyt ei olla hajun päällä. Se sai hepuleita ja jäi aika ajoin vaan tuijottamaan et mitäs tää meinaa. Seuraaja oli sitä mieltä että pystyy kyllä ittensä korjaamaan jäljelle seuraavasta risteyksestä.
Sit me oltiin ns.jäljellä ja jatkettiin hetki matkaa kunnes seuraaja sanoi et taidetaan olla hieman eksyksis. Haadeshan oli tätä jo selkeästi yrittänyt monet kerrat kertoa pysähdellen ja jääden tuijottamaan. Palailtiin siis takaisin päin ja oltiin tulossa maalille väärästä suunnasta.
Ylimmällä pallolla Haades sitten ilmaisi taas selkeästi tulemalla luokse. Maalikoirakon paikka oli meidän karttaan merkitty juuri sille paikalle missä seisottiin mutta eipä ketään näkynyt. Ei muuta kuin soittoa maalikoirakolle ja saatiin uudet ohjeet heidän olinpaikalleen ja maalissa oli Haades taas menossa ihan iholle asti jos en ois jarruttanut. Mitä sitä nyt viittäsataa kertaa ilmaisemaan kun ei kumminkaan uskota.

Maalikoirana toimi vanhus narttu jonka kuulemma kaikki kiertää yleensä etsinnässä kaukaa joten lenkki (ilman tuota väärää suuntaa) käy järkeen. Ja kun nyt karttaa katsoo niin käy myös järkeen jopa nuo ensimmäiset ilmaisut.
Etsijävalmiit koirakot voivat kuulemma ilmaista kohteen jo parinkin kilometrin päästä mutta näin alkeiskurssilaisina koiran tulee ilmaista lähempänä mieluiten niin et kohde on näkyvissä tai edes lähellä.

Hieman harmittaa kun muutamassa aikaisemmassa treenissä ollaan saatu vahvat ilmaisut jo esille ja nyt huomasi selkeesti Haadeksen innon kadonneen heti kun ei sitä palkkaa tullutkaan ensimmäisistä ilmaisuista ja tietty entistä enemmän huskyn pää oli pyörällä kun tsemppasi sitä etenemään vaikka ei oltu edes oikealla suunnalla -.- pitää alkaa keskittymään enemmän noihin Haadeksen merkkeihin ja luottaa vaan entistä enemmän koiraan ja sen nenään.

Noh, ei aina voi onnistua ei edes joka kerta. Joten kuono kohti uusia treenejä ja parempia jälkiä :)