Epäonnistumisia osa 54380

Mistäköhän taas aloittaisi,huoh.

Jos pääsisin edes päiväksi näkemään Haadeksen mieleen ja näkemään sen silmin mitä sen ajatuksissa liikkuu niin tietäisi miksi se tekee mitäkin.
Yhdessä ongelmassa kun pääsee eteen päin niin uusia ilmestyy tilalle ja taas ollaan lähtökuopassa varsinkin kun tunnutaan ottavan yks askel eteen, kaks askelta taakse päin jne.
Vaikka varsinaisia ongelmia meillä on "vaan" neljä niin tuntuu että niitä olisi satoja tai miljoonia. Tässä postauksessa niitä on nyt lueteltu kolme. Ohitukset, vetäminen hihnassa ja etsijäkoiratreenit.

Ohitukset.
Ollaan välillä useampi päivä menty niin nätisti lähes kaikkien ohi .(=koirien jotka ohittavat meidätkin rauhassa) Jotkut menee ilman ja jotkut namin kanssa imuttamalla. Saa kumminkin jokaisesta hyvästä ohituksesta palkan, oli se kumpi edellisistä tahansa.
Sit on päiviä jolloin mulla on hirtossa kahdella jalalla pomppiva husky jolle namit ovat yks hailee, käskyjä se ei kuuntele ja näkee vaan punaista.
En osaa oikein näitä perseilu lenkkejä yhdistää mihinkään ja tietty sitä miettii et miksi ja mitä me taas tehtiin väärin tai eritavalla kun aikaisemmissa, hyvin sujuneissa ohituksissa. Turhauttaahan se kun jo kerennyt ajattelemaan pari päivää et vihdoinkin se osaa alkaa mennä nätisti muiden koirien ohi ja sit alkaa uudestaan koko rumpa alusta.

(Jos nyt jotain plussaa kumminkin niin etsijäkoiratreeneissä huomasin positiivista käyttäytymistä. Se haki hyvin kontaktia vaikka vieressä olikin toinen koira. Sekä käveli nätisti, hyökkäilemättä päin tai koko aika kyttäämällä treenikaverin vierellä. Oli siinä kävelytien verran väliä enimmäkseen mutta välillä käveltiin peräkanaa niin et oltiin takana ja välillä edessä ja kyseessä oli vanhempi narttu.)
Edes jotain positiivista tähän postaukseen :D

Vetäminen hihnassa jatkuu sekin.
Tosin nyt ollaan useampana iltana käyty pidempää lenkkiä vetovyöllä ja valjailla jolloin koira saa vetää mitä jaksaa ja ollaan otettu juoksupyrähdyksiä jotta saadaan taas alkeet canicrossille. Omat jalat tosin kipuilevat jo reippaasta kävelystäkin mutta pikku ongelmia jotka toivottavasti katoavat kun liikunta lisääntyy.
Lenkit päästään näillä varusteilla helpommin eikä tarvi koko aikaa keskittyä siihen repeääkö käsi sijoiltaan vai ei. Myös itselle paljon vapauttavampaa kävellä ilman hihnaa kädessä ja keskittyä muuhun.
Mutta hihna+panta-yhdistelmä on kyllä käytössä silloin kun tarvii mennä johonkin missä koiran tulee olla hallinnassa paremmin.

Ollaan tehty myös "rentoja" peltolenkkejä pitkällä liinalla ja pallon kanssa. Pellot tosin alkavat olemaan jo kohta niin sulia et ilman mutaisia kenkiä sieltä ei pois pääse.
Haades tykkää etsiä sekä hakea palloa ja nameja pitkin peltoja ja utelias kun on niin peltojen välinen joki räsähtävine jäälauttoineen on huskyn mielestä kiinnostava. Vaikka kesäisin jo pelkkä kahlauskin on sille aivan kamalaa niin onhan se pakko koetella omia rajojaan ja lähes aina se onkin sukellellut tahtomattaan.
Eikä se aivoton edes huomannut minkä päällä seisoi kunnes se sortui alta....

Ja takas niihin ongelmiin.
Parit edelliset etsijäkoiratreenit ovat menneet ihan päin honkia. Näitähän käy läpi uudestaan ja uudestaan mielessä että miksi se teki noin ja noin ja missä itse voisin seuraavissa treeneissä vaikuttaa
Edellisten maalikoirien takia ajattelin iän, luonteen ja sukupuolen (vanha narttu, samanikäinen, vahva uros) vaikuttavan Haadeksen käyttäytymiseen mutta taisinkin olla väärässä.

22.3-16 etsijäkoiratreenit
Maaliin meille lähti 8-vuotias, lempeä staffi narttu.
Jäljeksi laitettiin toiveiden mukainen listajäljistä tuore taajama joka meni viime kokeilulla rallatellen läpi. Eipä vaan mennyt tällä kertaa...
Maalikoira
Haades

Sen enempää tätä käy läpi mutta jokaisessa piikissä käytiin pyörähtämässä. Joissain käytiin vaan nopee tarkastamassa ja joissain viivyttiin tovi. Pari kertaa taisin joutua korjaamaankin aika voimakkaasti kun oli repimäs aivan väärään suuntaan. Vauhtia oli kuin oltaisiin vetotreenissä oltu (tosin vetotreenimaastoissa liikuttiin) eikä ilmaisukaan mikään pro tai edes hyvä ollut. Huomasi maalikoiran (tai oikeastaan meinasi juosta päin), kääntyi katsomaan minuun päin, tuijotti uudeestaan maalikoiraa ja rupesi hitaasti lähestymään minua kunnes huomas et kaivoin palkan taskusta jolloin salamana luokse.

Viellä kokeillaan kerran mukavalla maalilla ja helpolla jäljellä et onnistuuko ja tehdään tarvittaessa nopeita ja tarkkoja palautuksia takaisin jäljelle. Ei anneta lainkaan lähteä kiertämään ja jos tämä ei auta tai näyttää siltä ettei Haades tykästy ideaan niin sit varmaan taukoillaan x-aika etsijäkoiratreeneistä. Joku sanoi et voi kevät sekoittaa pojan pään. Jos näin on niin sit me taukoillaan koko kevät :D

Tälläinen avautuminen tällä kertaa.

Hyvää kevään alkua lukijoille!