2.4.2016

Jos edes kerran onnistuisi

Epäonnistumista onnistumisiin

Ehkä me ollaan taas hetki kieriskeltu pohjamudissa. Paistaa se aurinko joskus risukasaankin ja on se valo sinne tällä viikolla pari kertaa osunutkin.
Niih
Tällä viikolla ollaan saatu positiivista vahvistamista niin vetotreeneihin kuin myös etsijäkoiratoimintaan ja kaikki on ollut niin tarpeen koiralle sekä mun hermoille.

"Oon ollu hirmu taitava hurtta, se sano"
Edelleenkin paaaaaljon treenattavaa joka asiassa mutta mennään nyt viellä näillä pienillä positiivisilla asioilla mitä ollaan saatu kerättyä tän viikon aikana :D

"Mennään,mennään!"
Keskiviikkona lähdettiin aika randomisti aamusta Siljan, Kinan ja Jenin kanssa ajelemaan kickbike lenkkiä. Normaalisti tälläiset aamulenkit ei onnistu kun joutuu olemaan lapsenvahtina mutta onneksi naapurista löytyi sellainen joten ei muuta kuin muksu sinne ja laittamaan treeni varusteet kasaan.
Haades löysi uutta puhtia vetämiseen heti kun oli kavereita ja tais jonkunlainen kisavietti nousta esiin. Veti kauheaa vauhtia sekä edellä mentäessä että sitten takana juostessa.
Oli siinä taas koululaisilla ihailtavaa kun viiletettiin koirien kanssa koulun ohi :)
Matka ei kovin pitkä ollut (n.3km)  mutta positiivinen pikkulenkki sekä itselle että koirille.

Torstaina käytiin etsijäkoirailemassa. Aamulla oli fiilis ettei oikein innostais ja kuinka huonosti tällä kertaa saadaan tämäkin jälki menemään. Kun aikaisemmat treenit olivat menneet läskiksi milloin minkäkin takia niin laitoin toiveeksi todella helpon jäljen, helpolla ja mielyttävällä maalilla.
Ainut mielyttävä maali joka oli ilmottautunut näihin treeneihin oli göötti narttu joka oli meidän omassa alkeisryhmässä. Oli meillä myös maalissa silloin kun käytiin loppukoe joten tiesi että koska nuori, iloinen ja reipas narttu niin ei ainakaan olisi maalin vika jos Haades jotain temppuilisi koska koe oli mennyt silloin puhtaasti ja vauhdilla läpi.
(Nyt muuten hienot välimerkit kartassa että jos se lukijoille aukeaisi helpommin missä kohtaa tapahtunut mitäkin.)
Maalikoira
Haades


Alkuhajut Haades otti pannasta. Pitkään nuuhkutteli ja lähti maalikoiran autolta liikkeelle parkkipaikan poikki ja ensimmäisestä risteyksestä jo harhaan. (Taisi lähteä toisen treenikaverin jäljille)  Koira stopattiin kun oli edennyt liinan mitan verran väärään suuntaan ja odotettiin. Kesti hetki ennen kuin tajusi korjata suunnan ja perään kehuja kun meni jäljen päällä.
Kukan kohdalla näki edessä jonkun haravoijan, jäi sitä tuijottamaan toviksi ja yritti hieman ilmaisua. Kun ei sitten kukaan reagoinnut, lähti maalikoiran hajulle ja taas kehuja perään.
Suora meni hyvin ja vauhdikkaasti ilman ongelmia. Oikealle sivulle käytiin tarkistamassa mutta aika nopeaa korjasi itse oikeaan suuntaan.
Viimeisessä kulmassa (salaman kohdalla) katsasti kyllä vasemman mutta meni oikealle pari metriä ja pysähtyi.
Vasemmalta, suunnasta mihin maalikoira oli mennyt tuli vastaan joku tuntematon koirakko. Hetken siinä mietittiin ja valmistauduin itse ohitukseen kelaamalla liinaa lyhyemmälle.
Kyllä mulla oli naurussa pitelemistä kun tajusin että mitä se Haades puuhas. Se antoi tietä tälle koirakolle :'D Kyllä vaan, mun hyppypomppukoikkaloikka väisti ihan ite sivutielle toista koiraa. Seuraaja siinä kyseli et pysäytinkö Haadeksen niin vastasin vaan et en kun koira pysähty ihan ite.
Siinä se nätisti katteli kun koirakko jatkoi matkaa meidän tulosuuntaan ja pinkaisi vasemmalle takaisin jäljen päälle josta nopeasti sitten löytyikin maali. Ilmaisu oli taas hieman vaisu. Hidasti, yritti kiihdyttää päälle, hidasti ja käänty luo.

Pakko kyllä mainita et nämä oli enemmänkin ihmisen toimesta pakostakin onnistuneet treenit. Koska jo parissa aikaisemmassa koira on saannut kierrellä ja kaarrella pois jäljeltä niin otettiin palauttavaa ja ohjattua jälkeä. Koira stopattiin heti kun yritti lähteä liikaa väärään suuntaan ja näin vältyttiin haahuilulta ja estettiin kiertelyt.
Myös ite pitää muistaa kehua koiraa saman tien kun lähtee oikeaan suuntaan koska se selkeesti rohkaisee koiraa etenemään ja motivoi kohteen löytämiseen. Normaalisti vaan niin keskittynyt ympäristöön ja muuhun ettei aina muista palkita oikeasta käytöksestä tai suunnasta.
"Ihan siun vika kun menny huonosti, et oo muistan minuu kehua tarpeeksi"
Seuraavissa etsijäkoiratreeneissä otetaan kulmiin ennakointia ja tarkuutta eli ruvetaan jo hyvissä ajoin hidastamaan koiraa kulmiin. Kuin kerrottaisiin et nyt tarkkana sen nenän kanssa.
Ehkä me saadaan taas nostettua sitä intoa ja varmuutta koiralle jos tehdään ihan super helppoja jälkiä ja mielyttävillä maaleilla jonkun aikaa :)
"Jotka on milloin?"
Lauantaina (eli tänään) käytiin taas nauttimas aurinkoisesta päivästä pelloilla. Tai en tiedä miks puhun nauttimisesta kun se on hihnan päässä tempoilevan huskyn kanssa jokseenkin raivostuttavaa suurimmaks osaks :D etenkin kun se on kuulevinaan koko aika jossakin jonkun jysijän vaikka vain tuuli heiluttelisi heinän kortta ja sinkoilee milloin mihinkin.
Kuvia ylempien kuvien lisäksi tältä päivältä

Puusta löyty jonkun jättämä pallo
 


 Ja lisälisäkuvia TÄÄLLÄ

Huomenna pyritään viellä käymään vetolenkillä jos saan renkaat kikkarista täytettyä :)

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus taas, hihittelin ääneen muutaman kerran, varsinkin tuossa kohdassa kun kävitte nauttimassa aurinkoisesta päivästä. :D :D Perus, sitä kirjoittaa joskus sellaiseen iloiseen päiväkirjatyyliin, ja sitten tajuaa että eihän tää nyt hemmetti ollut näin, ei ollu yhtään niin ruusuista kun miltä se lause kuulostaa...

    Mut hienoo että on homma lähtenyt paranemaan! Kyllä se siitä, ylä- ja alamäkiä vuorotellen. :) Oispa muuten kiva treffailla joskus koirahommien merkeissä. Meiän kauhukaksikko ei tiedä vielä vetämisestä mitään, mutta pianpa senkin aika koittaa. Ja sen opettelu ei todellakaan tule olemaan ruusuista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rupesin tänkin julkaisemisen jälkeen miettimään et tää on varmaan vaan tälläinen vahingossa onnistunut viikko joka tapahtuu ehkä kerran puoleen vuoteen :D
      Mut on noi peltolenkit silti jotenkin omalla tavallaan rentouttavia kun saa kävellä rauhassa ilman muita koiria tai ihmisiä ja kattoa kun koira sählää jotain omiaan jossain ojan pohjassa :)

      Tietty meille treeniseura kelpaa aina ja uudet tuttavuudet antaa sitä harjoitusta vaan enemmän kun vanhoihin on jo tottunu eikä niitä sen enempää noteeraa. Mut uudet kanssa treenaajat pitäis aina käydä katsastaas ja oma hommansa saada koira liikkumaan eteen päin :D

      Poista
  2. Tuo etsijäkoira homma kiinnostaa kyllä itseänikin, vaikuttaa mielenkiintoiselta puuhalta. Oletteko kauankin harrastanut? Komeita koiria sinulla!
    http://koiruuksiakaapolassa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Ei me olla vasta kun ihan aloittelijoita siinä lajissa, aloitettiin syksyllä :) mutta se on kyllä kiva ulkoharrastus vetoharrastuksen rinnalle.
    Kiitos kehuista ja kiva kun kommentoit, saatiin uutta rotulukemista listoille ;)

    VastaaPoista